Ennallistamissuunnitelman metsäosuus jäi kuulemisen ulkopuolelle
Lohja, 11.9.2026. Suomen ennallistamissuunnitelman valmistelusta on syntynyt kiista, joka koskee sekä metsien tulevaisuutta että kansalaisten mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon. Yle kertoi 11.9.2026, että boreaalisia luonnonmetsiä koskeva osuus valmistellaan poliittisesti ja aiotaan toimittaa EU-komissiolle ilman sitä edeltävää uutta lausuntokierrosta.
Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho arvostelee Ylen haastattelussa menettelyä. Hänen mukaansa puutteellisen aineiston perusteella ei voida arvioida, täyttääkö suunnitelma EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteet.
Kotiaho kyseenalaistaa myös osallistumisoikeuksien toteutumisen ja menettelyn lainmukaisuuden. Kyse on hänen esittämästään arviosta, ei uutisessa kerrotusta tuomioistuimen ratkaisusta.
Kuulemisesta eri näkemykset
Ympäristöministeriön ylijohtaja Tarja Haaranen kertoo Ylelle, että komissiolle toimitetaan ensimmäinen luonnos. Komission palautteen ja jatkovalmistelun jälkeen valmiimpi esitys on tarkoitus lähettää lausunnoille vuonna 2027.
Luontopaneeli ei pidä myöhempää kuulemista riittävänä. Sen mukaan osallistumisen pitäisi tapahtua vaiheessa, jossa eri vaihtoehdot ovat vielä aidosti avoinna. Paneeli vaatii koko suunnitelmaa lausuntokierrokselle ennen sen toimittamista komissiolle.
Erimielisyys koskee siis myös päätöksenteon järjestystä: kuullaanko kansalaisia ja asiantuntijoita ennen Suomen ensimmäistä esitystä vai vasta sen jälkeen.
Luonnos ei nimeä kohteita
Ympäristöministeriön mukaan ensimmäisessä kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa ei nimetä yksittäisiä ennallistettavia tai suojeltavia alueita. Lohjalaisen maanomistajan oman metsäpalstan tulevia toimenpiteitä ei siten voi päätellä pelkästä valtakunnallisesta luonnoksesta.
Ministeriön kuvaamassa alkuvaiheen toteutuksessa painottuvat valtion maat ja suojelualueet. Ennallistaminen ei myöskään tarkoita kaikissa tilanteissa alueen poistamista talouskäytöstä, vaan luonnon tilaa voidaan parantaa erilaisilla menetelmillä.
Hyötyjä myös vesistöille
Käytännön ennallistaminen voi olla esimerkiksi ojien tukkimista, purojen kunnostamista, perinneympäristöjen laidunnusta tai kuusten poistamista lehdoista. Menetelmä valitaan elinympäristön ja tavoitellun muutoksen perusteella.
Ympäristöministeriö nostaa esiin myös valuma-alueiden kunnostamisen: luonnon tilan parantaminen yläjuoksulla voi hyödyttää alapuolisia vesistöjä. Luonnon monimuotoisuuden lisäksi toimilla voidaan tukea virkistyskäyttöä ja ympäristön kykyä kestää muuttuvia olosuhteita.
Valmistelun avoimuutta koskeva kiista ei siis poista ennallistamisen käytännön mahdollisuuksia. Se nostaa esiin kysymyksen siitä, miten tavoitteet, vaikutukset ja vaihtoehdot tuodaan arvioitaviksi ennen ratkaisujen tarkentumista.
