Työelämän tekoälymurros saattaa alkaa pienistä tehtävistä
Lohja, 27.8.2026. Tekoälyn vaikutukset työmarkkinoihin ovat toistaiseksi olleet rajallisia, mutta muutos voi kiihtyä nopeasti teknologian ylittäessä uusia suorituskyvyn kynnyksiä. Näin arvioi koneoppimisen tutkija Bernhard Schölkopf Ylen 27.8.2026 julkaisemassa haastattelussa.
Schölkopf toimii tietojenkäsittelytieteen professorina ETH Zürichissä ja johtajana Max Planck -instituutin älykkäiden järjestelmien tutkimuksessa. Hänen näkemyksensä on asiantuntija-arvio, ei varma ennuste työpaikkojen määrästä Suomessa tai Lohjalla.
Muutos alkaa tehtävistä
Tekoälyn vaikutusta on helppo kuvata kokonaisina ammatteina, vaikka käytännössä muutos alkaa usein yksittäisistä työtehtävistä. Järjestelmä voi luonnostella tekstiä, analysoida aineistoa, tuottaa ohjelmakoodia tai käsitellä rutiininomaisia tietoja ilman, että koko ammatti katoaa yhdellä kertaa.
Ylen haastattelussa ohjelmointi nostetaan esimerkiksi alasta, jolla tekoäly pystyy jo tuottamaan käyttökelpoista koodia. Tämä voi tehdä aiemmin liian kalliista projekteista mahdollisia, mutta samalla se muuttaa sitä, millaista osaamista ohjelmistotyössä tarvitaan.
Vastaava kehitys voi levitä muihin tietotyön tehtäviin. Vaikutus riippuu työn sisällöstä, järjestelmien luotettavuudesta sekä siitä, kuinka paljon tehtävässä tarvitaan vastuunkantoa, vuorovaikutusta ja tapauskohtaista harkintaa.
Käänne voi tulla viiveellä
Schölkopfin mukaan työmarkkinatilastoissa ei vielä näy suurta tekoälystä johtuvaa muutosta. Hän pitää silti mahdollisena, että kehitys etenee ensin asteittain ja muuttuu nopeasti, kun järjestelmät saavuttavat riittävän suorituskyvyn.
Teknologian tekninen valmius ei yksin ratkaise käyttöönoton nopeutta. Organisaatioiden on muutettava prosessejaan, koulutettava henkilöstöään, sovittava vastuista ja varmistettava tietosuoja ennen kuin tekoäly voi hoitaa laajasti tuotannollisia tehtäviä.
Siksi läpimurron ja työmarkkinavaikutuksen välillä voi olla huomattava viive. Toisaalta laajasti tarjolla olevat työkalut voivat nopeuttaa muutosta enemmän kuin aiemmissa teknologisissa murroksissa.
Uusia tehtäviä voi syntyä
Ylen haastattelussa Schölkopf painottaa tutkimuksen, kasvuyritysten ja eurooppalaisen teknologiaosaamisen merkitystä. Hänen mukaansa teknologisen murroksen aikana on tärkeää vaikuttaa siihen, missä uusia yrityksiä ja työpaikkoja syntyy.
Tekoäly voi vähentää joitakin nykyisiä tehtäviä, mutta se voi samalla synnyttää työtä järjestelmien kehittämiseen, valvontaan, laadunvarmistukseen ja soveltamiseen. Uusien tehtävien määrä tai laatu ei kuitenkaan seuraa automaattisesti teknisestä kehityksestä.
Hyötyjen toteutuminen edellyttää osaamista, investointeja ja sitä, että pienetkin yritykset voivat ottaa teknologiaa käyttöön ilman kohtuutonta taloudellista tai hallinnollista riskiä.
Valmistautuminen voi olla arkista
Lohjalaisissa yrityksissä ja organisaatioissa tekoälyyn valmistautumisen ei tarvitse alkaa suurista henkilöstöratkaisuista. Ensimmäinen askel voi olla työn sisällön rauhallinen kartoittaminen.
- Työpaikalla voidaan tunnistaa erikseen tehtävät, joissa tekoäly nopeuttaa työtä, ja tehtävät, joissa ihmisen arvio on välttämätön.
- Jokaiselle käyttötavalle voidaan sopia vastuuhenkilö sekä tapa tarkistaa tekoälyn tuottamat tiedot ennen niiden hyödyntämistä.
- Henkilöstöä voidaan kouluttaa todellisilla työtehtävillä sen sijaan, että koulutus jäisi yleiseksi työkalujen esittelyksi.
- Käyttöönoton vaikutuksia voidaan seurata ajansäästön lisäksi virheiden, kuormituksen, asiakaskokemuksen ja työn mielekkyyden kautta.
Työntekijöiden osallistuminen valmisteluun voi vähentää epävarmuutta ja tuoda näkyviin ongelmia, joita pelkkä tekninen tarkastelu ei havaitse.
Haastattelu ei ole paikallinen ennuste
Ylen juttu ei sisällä arviota siitä, kuinka monta työpaikkaa Lohjalla katoaisi tai syntyisi tekoälyn vuoksi. Se ei myöskään osoita, että kaikki tietotyö olisi automatisoitavissa tai että muutos etenisi kaikilla aloilla samassa tahdissa.
Työmarkkinoihin vaikuttavat tekoälyn lisäksi suhdanteet, väestökehitys, koulutus, sääntely, investoinnit ja yritysten kysyntä. Yhden asiantuntijan haastattelu nostaa esiin perustellun riskin, mutta ei ratkaise muutoksen mittakaavaa.
Vaikutusvaltaa on vielä
Työelämän murros ei ole vain tekninen tapahtuma, johon ihmiset voivat reagoida vasta jälkikäteen. Työn organisoinnilla, koulutuksella, yritysten kehittämisellä ja vastuullisilla käyttösäännöillä voidaan vaikuttaa siihen, täydentääkö tekoäly ihmisten osaamista vai kaventaako se työntekijöiden mahdollisuuksia.
Epävarmuutta ei tarvitse vähätellä, mutta siihen voi vastata kehittämällä osaamista ennen kuin muutos pakottaa kiireisiin ratkaisuihin. Tämä tarjoaa työntekijöille, yrityksille ja oppilaitoksille mahdollisuuden rakentaa uutta työtä sen sijaan, että huomio jäisi vain vanhojen tehtävien mahdolliseen katoamiseen.
