Mielenterveysapua on tuotu lähemmäs tavallisia terveyspalveluja
Lohja, 27.8.2026. Mielenterveyshäiriöiden hoito on viime vuosina vahvistunut perusterveydenhuollossa, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL julkaisi 27.8.2026 kansallisen mielenterveysstrategian väliraporttiin perustuvan tiedotteen.
Edistys ei tarkoita, että hoitoon pääsyn tai palvelujen jatkuvuuden ongelmat olisivat poistuneet. Raportti kuvaa valtakunnallista kehitystä, eikä siinä esitetä Lohjalle tai Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle erillisiä tuloksia.
Perustaso sai lisää välineitä
THL:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille on tuotettu tietoa mielenterveystyön tueksi ja tuotu uusia tukimenetelmiä perustason palveluihin. Henkilöstöä on myös koulutettu menetelmien käyttöön laajasti.
Perustason vahvistaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että mielenterveyteen liittyviä ongelmia pyritään tunnistamaan ja hoitamaan lähellä tavallisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Tavoitteena on vähentää tilanteita, joissa apu alkaa vasta ongelmien vaikeuduttua.
Menetelmän käyttöönotto ei kuitenkaan yksin takaa hoidon vaikuttavuutta. Olennaista on, että ammattilaisella on aikaa käyttää menetelmää, asiakas saa seurantaa ja hoito jatkuu ilman tarpeettomia katkoksia.
Palaute kääntyi myönteisemmäksi
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on järjestetty kansallinen asiakaspalautekysely kahdesti. THL:n mukaan asiakkaiden kokemukset hoidosta ovat muuttuneet kyselyjen perusteella myönteisemmiksi.
Tulos on rohkaiseva, mutta se ei kerro, että jokainen palveluja käyttänyt olisi saanut apua riittävän nopeasti tai että kehitys olisi ollut samanlaista kaikilla alueilla. Asiakaskokemukseen vaikuttavat esimerkiksi kohtaaminen, tiedonsaanti, hoidon jatkuvuus ja mahdollisuus osallistua omaa hoitoa koskeviin päätöksiin.
Nuorten kohdalla näkyy valoa
Väliraportissa havaittiin myönteisiä merkkejä nuorten hyvinvoinnissa. Nuorten kokema yksinäisyys on THL:n mukaan vähentynyt koronapandemiaa edeltäneelle tasolle, ja koettu myönteinen mielenterveys on vahvistunut.
Muutos ei merkitse, että lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat olisivat ratkenneet. Strategian loppukaudella kehittämistä aiotaan suunnata erityisesti lasten ja nuorten lähipalveluihin sekä raskauden ja vauva-ajan tukeen.
Lähipalvelujen vahvuus on siinä, että tukea voidaan tarjota ennen kuin ongelmat ehtivät kasautua. Samalla tarvitaan sujuvaa yhteistyötä perheiden, koulujen, opiskeluhuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.
Lohjan tilanne ei selviä raportista
Valtakunnallisen raportin perusteella ei voida päätellä, kuinka nopeasti lohjalaiset ovat päässeet hoitoon, kuinka pitkä hoito on ollut tai miten asiakkaiden kokemukset ovat paikallisesti muuttuneet.
Paikallisen kehityksen arviointi vaatii hyvinvointialueen omia tietoja esimerkiksi odotusajoista, hoidon keskeytymisestä, jatkohoitoon siirtymisestä ja asiakaspalautteesta. Vertailun pitäisi huomioida myös palvelujen kysynnän muutokset.
Seuraava vaihe on jatkuvuus
Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma käynnistettiin vuonna 2020, ja nykyinen strategiakausi jatkuu vuoteen 2030. THL pitää tärkeänä, että työtä jatketaan myös sen jälkeen uudella vuosien 2030–2040 kokonaisuudella.
Raportissa korostetaan laadukasta kirjaamista ja tiedon hyödyntämistä. Kun palveluista saadaan vertailukelpoista tietoa, voimavaroja voidaan suunnata paremmin sinne, missä odotusajat pitenevät tai hoito jää kesken.
Perustason vahvistuminen antaa aihetta varovaiseen toiveikkuuteen. Seuraava edistysaskel syntyy siitä, että käyttöön otetut menetelmät muuttuvat pysyväksi, riittävästi resursoiduksi ja seurattavaksi osaksi arjen palveluja.
