Palkat nousivat hintoja nopeammin – ostovoiman kasvu on silti hidastunut
Lohja, 15.10.2026. Palkansaajien ostovoima kasvoi vuoden 2026 heinä–syyskuussa 1,2 prosenttia vuoden takaisesta. Tilastokeskuksen 15.10.2026 julkaisemien ennakkotietojen mukaan nimellinen ansiotaso nousi samaan aikaan 3,5 prosenttia.
Palkat ovat siis nousseet kuluttajahintoja nopeammin, mutta ostovoiman kasvu on hidastunut selvästi vuoden 2025 lopusta. Tuolloin reaalinen ansiotaso kasvoi 3,5 prosenttia vuodessa.
Tilastokeskuksen mukaan hidastuminen johtuu ennen kaikkea inflaation kiihtymisestä. Palkkojen nousuvauhti on pysynyt viime vuoden lopulta lähtien noin 3,5 prosentissa, mutta kuluttajahinnat ovat alkaneet nousta aikaisempaa nopeammin.
Hyvinvointialueilla palkat nousivat eniten
Ansiokehityksessä oli suuria eroja työnantajasektoreiden välillä. Nopeinta kasvu oli hyvinvointialuehallinnossa, jossa nimellinen ansiotaso nousi 5,9 prosenttia vuoden takaisesta.
Valtion budjettitaloudessa nousua oli vain 0,3 prosenttia. Muilla sektoreilla ansiokehitys vaihteli 1,0 ja 5,1 prosentin välillä.
Tilastokeskuksen mukaan erot johtuvat suurimmaksi osaksi työ- ja virkaehtosopimusten mukaisten palkankorotusten erilaisesta ajoittumisesta.
Jos korotus tulee yhdellä alalla voimaan alkuvuodesta ja toisella vasta syksyllä, niiden vaikutus näkyy neljännesvuositilastossa eri tavalla. Siksi yhden neljänneksen perusteella ei voi vielä päätellä koko vuoden lopullisia palkkaeroja.
Vuoden 2023 ostovoimakuopasta on toivuttu
Reaalinen ansiotaso oli vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä noin 7,5 prosenttia korkeammalla kuin vuoden 2023 matalimmalla tasollaan.
Pidemmällä aikavälillä kasvu on jäänyt vaatimattomammaksi. Vuoteen 2015 verrattuna palkansaajien reaalinen ansiotaso oli noussut vain runsaat kolme prosenttia.
Tilastokeskus toteaa lisäksi, että reaaliansiot olivat heinä–syyskuussa 2026 samalla tasolla kuin vuoden 2025 lopussa.
Vuotuinen 1,2 prosentin kasvu ei siis tarkoita, että ostovoima olisi vahvistunut yhtä paljon vuoden 2026 ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana. Kyse on muutoksesta vuoden 2025 vastaavaan ajankohtaan.
Keskiansio ei ole sama kuin tavallisin palkka
Kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 4 350 euroa.
Lukua ei pidä tulkita niin, että suurin osa suomalaisista saisi tämän verran palkkaa. Kyse on keskiarvosta, johon myös suuret palkat vaikuttavat.
Keskiansio ei myöskään kuvaa osa-aikaisten työntekijöiden, työttömien tai eläkeläisten tuloja. Se ei kerro palkansaajan käteen jäävää summaa verojen jälkeen.
Kotitalouden menot ratkaisevat lopullisen hyödyn
Reaaliansiot kuvaavat palkkojen ostovoiman yleistä kehitystä, mutta jokaisen kotitalouden kulurakenne on erilainen.
Esimerkiksi työmatkoihin, asumiseen ja ruokaan käytettävä rahamäärä voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon palkankorotus tuntuu arjessa. Myös verotus vaikuttaa käytettävissä oleviin tuloihin.
Lohjalla asuva voi työskennellä kaupungin palveluksessa, hyvinvointialueella tai yksityisellä sektorilla. Tilastokeskuksen valtakunnallisista luvuista ei voi laskea suoraan yksittäisen lohjalaisen palkkakehitystä.
Tilaston pääviesti on silti selvä: palkkojen ostovoima on jatkanut toipumistaan, mutta hintojen nousu on pienentänyt korotuksista saatavaa hyötyä. Ostovoiman tuleva kehitys riippuu pitkälti siitä, pysyykö ansioiden nousu inflaatiota nopeampana.
