Uudenmaan kehittämishankkeista 11 sai jatkorahoitusta

Uudenmaan kehittämishankkeista 11 sai jatkorahoitusta
Kuvituskuva – Pexels (fauxels).

Lohja, 15.10.2026. Uudenmaan liiton myöntämä aluekehitysrahoitus on auttanut kehittämishankkeita jatkamaan toimintaansa ja hankkimaan uutta rahoitusta. Liiton 15.10.2026 julkaiseman selvityksen mukaan 11 tutkituista 15 hankkeesta sai myöhemmin rahoitusta kansallisista tai kansainvälisistä rahoitusohjelmista.

Selvityksen teki Uudenmaan liiton hanketalousasiantuntija Johanna Loima osana ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötään. Hän haastatteli alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman määrärahaa eli AKKE-rahoitusta saaneiden hankkeiden toteuttajia.

Haastattelujen perusteella alkuvaiheen rahoitus auttoi kokeilemaan uusia toimintamalleja, rakentamaan yhteistyöverkostoja ja valmistelemaan suurempia hankkeita. Osa kehitetyistä käytännöistä jäi pysyvään käyttöön myös ilman lisärahoitusta.

Lohja osallistui matkailualan kehittämishankkeeseen

AKKE-rahoitusta on hyödynnetty myös Lohjalla. Kaupunki osallistui vuosina 2023–2025 toteutettuun Carbon Neutral Experience 2.0 -hankkeeseen, jossa kehitettiin Uudenmaan matkailuyritysten vastuullisuutta ja vähähiilisyyttä.

Hankkeessa oli mukana 13 uusimaalaista kuntaa, muun muassa Lohja, Hanko, Inkoo, Siuntio, Raasepori, Espoo ja Porvoo. Tavoitteena oli auttaa matkailuyrityksiä vähentämään ympäristövaikutuksiaan, hyödyntämään kiertotaloutta ja kehittämään yhteistyötä.

Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 481 000 euroa, josta Uudenmaan liiton AKKE-rahoitus kattoi noin 80 prosenttia. Loput rahoituksesta muodostuivat osallistuneiden kuntien omarahoituksesta.

Carbon Neutral Experience 2.0 on esimerkki aluekehitysrahoituksen käytöstä Lohjalla. Uudenmaan liiton tuoreesta selvityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, kuuluiko matkailuhanke tutkimuksen 15 hankkeen joukkoon.

Hankkeiden hyödyt voivat näkyä viiveellä

Loiman selvityksen mukaan kehittämishankkeiden vaikutukset voivat jatkua vuosia alkuperäisen rahoituksen päättymisen jälkeen. Hankkeissa syntyneet yhteistyöverkostot ja toimintamallit voivat johtaa uusiin hankkeisiin tai jäädä osaksi organisaatioiden pysyvää toimintaa.

Vaikutusten arviointi on silti vaikeaa. Jatkorahoituksen kokonaismäärää ei voida luotettavasti laskea, eikä 15 hankkeen haastattelututkimus yksin osoita rahoituksen kaikkia taloudellisia vaikutuksia.

Loima pitää tarpeellisena tutkia aluekehitysrahoituksen pitkäaikaisia vaikutuksia laajemmin myös muissa maakunnissa.

Uudenmaan liitto haluaa turvata rahoituksen jatkon

Uudenmaan liitto esittää, että maakuntien kansallinen kehittämisrahoitus turvattaisiin koko seuraavaksi hallituskaudeksi 2027–2031.

Kyse on liiton tavoitteesta, ei vielä tehdystä rahoituspäätöksestä.

Selvityksen perusteella alkuvaiheen hankerahoitus on monessa tapauksessa auttanut käynnistämään toimintaa, jolle on myöhemmin löytynyt uusia rahoittajia. Tulokset tukevat pitkäaikaisen seurannan merkitystä, kun kehittämishankkeiden onnistumista arvioidaan.

Lähteet