Luonnonsuojeluun esitetään 13 miljoonan euron lisärahoitusta

Luonnonsuojeluun esitetään 13 miljoonan euron lisärahoitusta
Kuvituskuva – Pexels (Alice Tran).

Lohja, 16.8.2026. Metsän suojelu voi alkaa maanomistajan vapaaehtoisesta päätöksestä, mutta päätöksen toteuttamiseen tarvittava korvaus riippuu valtion määrärahoista. Maaseudun Tulevaisuus kertoi 16.8.2026 ympäristöministeriön esityksestä, joka lisäisi luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenoja 13 miljoonalla eurolla.

Lisäys suunnattaisiin Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaan eli METSOon. Kyse on ympäristöministeriön vuoden 2027 talousarvioehdotuksesta, ei vielä eduskunnan hyväksymästä määrärahasta.

Ehdotuksen keskeiset luvut

13 miljoonaa euroa
Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenoihin esitetty lisäys, joka kohdennettaisiin METSO-ohjelmaan.
30,5 miljoonaa euroa
Ympäristöministeriön ehdottama kokonaisrahoitus METSO-ohjelmalle vuonna 2027.
40 miljoonaa euroa
Ympäristöministeriön ehdottama kokonaisrahoitus Helmi-elinympäristöohjelmalle.
1.–2.9.2026
Ajankohta, jolloin talousarvioehdotuksen käsittelyn on määrä jatkua hallituksen budjettiriihessä.
Ennen joulua 2026
Ajanjakso, johon mennessä eduskunnan on tarkoitus hyväksyä vuoden 2027 lopullinen valtion talousarvio.

Ministeriön esittämät summat voivat vielä muuttua. Maaseudun Tulevaisuuden mukaan lukuihin vaikuttaa muun muassa se, kuinka paljon virastot käyttävät vuoden 2026 määrärahojaan.

METSO perustuu vapaaehtoiseen suojeluun

METSO-ohjelman tarkoituksena on parantaa metsäisten luontotyyppien ja metsälajien tilaa. Ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisiin suojelu- ja luonnonhoitotoimiin.

Metsänomistaja voi suojella ehdot täyttävän kohteen pysyvästi yksityisenä suojelualueena, myydä alueen valtiolle suojelutarkoitukseen tai sopia määräaikaisesta suojelusta. Korvauksen määrä ja verokohtelu riippuvat valitusta vaihtoehdosta.

Ympäristöministeriön ehdotuksessa METSO-rahoituksesta käytettäisiin 30 miljoonaa euroa suojelualueiden hankintaan ja maanomistajille maksettaviin korvauksiin.

Lisäraha voisi auttaa purkamaan tilannetta, jossa maanomistajalla on kiinnostusta vapaaehtoiseen suojeluun mutta määräraha ei riitä kaikkien soveltuvien kohteiden toteuttamiseen. Toteutuminen riippuu kuitenkin lopullisesta budjetista ja kohteiden luonnonarvoista.

Helmi ulottuu metsää laajemmalle

Helmi-ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita sekä kunnostetaan muun muassa lintuvesiä, kosteikkoja, rantoja, pienvesiä, perinneympäristöjä ja lehtoja. Ohjelman toimia tehdään suojelualueilla ja niiden ulkopuolella.

Ehdotetusta Helmi-rahoituksesta neljä miljoonaa euroa käytettäisiin alueiden hankintaan ja korvauksiin. Luonnonsuojelutoimiin varattaisiin Maaseudun Tulevaisuuden mukaan 21 miljoonaa euroa. Muu rahoitus kohdistuisi esimerkiksi Natura-verkostoon ja vanhojen suojeluohjelmien korvauksiin.

Helmi-toimien lähtökohtana on maanomistajien vapaaehtoisuus. Ympäristöministeriö on esittänyt ohjelman avustusten laajentamista kuntien ja järjestöjen lisäksi yksityisille maanomistajille.

Lohjalle ei ole nimetty omaa osuutta

Valtakunnallinen rahoitusesitys voi myöhemmin avata mahdollisuuksia myös Lohjalla sijaitsevien metsien ja muiden elinympäristöjen suojeluun tai hoitoon. Ehdotuksessa ei kuitenkaan ole ilmoitettu Lohjalle korvamerkittyä euromäärää tai tiettyjä paikallisia kohteita.

Rahoitusta ei myöskään jaeta tasaisesti kuntien kesken. Ratkaisevia ovat ohjelmien valintaperusteet, kohteen luonnonarvot, maanomistajan vapaaehtoisuus sekä käytettävissä oleva määräraha.

Siksi 13 miljoonan euron lisäystä ei voi vielä muuttaa arvioksi Lohjalla suojeltavista hehtaareista. Metsiensuojelun kustannukset vaihtelevat kohteen pinta-alan, puuston, sijainnin ja suojelutavan mukaan.

Budjettipolku ratkaisee toteutuksen

Ympäristöministeriön ehdotus on ensimmäinen vaihe. Hallitus sovittaa eri ministeriöiden esitykset yhteen budjettiriihessä 1.–2.9.2026 ja antaa sen jälkeen oman talousarvioesityksensä eduskunnalle.

Eduskunta voi hyväksyä määrärahat ehdotetun suuruisina, muuttaa niitä tai poistaa esitykseen sisältyviä lisäyksiä. Lopullinen varmuus rahoituksesta saadaan vasta vuoden 2027 talousarvion hyväksymisen yhteydessä.

Esitys on silti myönteinen viesti vapaaehtoisen luonnonsuojelun jatkuvuudelle. Kun maanomistajan suojeluhalu, asiantuntijoiden arvio ja riittävä korvausrahoitus kohtaavat, luonnonarvoja voidaan turvata ilman pakkoa. Nyt ratkaistavana on, kuinka suuri osa ehdotuksesta selviää lopulliseen budjettiin.

Lähteet