Eläkemaksun alentaminen siirtäisi miljardin valtion kassaan

Eläkemaksun alentaminen siirtäisi miljardin valtion kassaan
Kuvituskuva – Pexels (Polina Tankilevitch).

Lohja, 16.8.2026. Palkkalaskelmassa työntekijän eläkemaksu ja ansiotulovero näkyvät lähekkäisinä vähennyksinä, mutta rahat kulkevat eri järjestelmiin. Toinen rahoittaa työeläkkeitä, toinen valtion menoja.

Verkkouutiset kertoi 16.8.2026 Kevan toimitusjohtajan Jaakko Kianderin arvostelusta, joka kohdistui kansanedustaja Henrik Vuornoksen 12.8.2026 esittämään miljardiluokan muutokseen. Vuornos ehdotti työntekijöiden eläkemaksun alentamista ja ansiotuloveron vastaavaa kiristämistä.

Ehdotuksen mukaan palkansaajan käteen jäävä summa pysyisi suunnilleen ennallaan, mutta noin miljardi euroa ohjautuisi eläkejärjestelmän rahoituksen sijasta valtion budjettiin.

Päätöstä ei ollut tehty 16.8.2026. Kyse oli yksittäisen kansanedustajan budjettiriiheen tarjoamasta ehdotuksesta ja sitä koskevasta julkisesta keskustelusta.

Kaksi maksua vie rahat eri suuntiin

Työntekijän näkökulmasta ehdotus voisi näyttää ensimmäisenä vuonna lähes neutraalilta. Eläkemaksu pienenisi, ansiotulovero suurenisi ja nettopalkka säilyisi ehdotuksen lähtökohdan mukaan suurin piirtein samana.

Järjestelmien näkökulmasta muutos olisi suurempi. Eläkejärjestelmä saisi vähemmän maksutuloja, kun taas valtion verotulot kasvaisivat. Se vahvistaisi valtion budjettia mutta heikentäisi eläkejärjestelmän rahoitusasemaa verrattuna tilanteeseen, jossa eläkemaksu säilyisi ennallaan.

Ehdotus ei sellaisenaan tarkoittaisi olemassa olevien eläkerahastojen suoraa ottamista valtion käyttöön. Vaikutus syntyisi tulevan rahavirran kautta: eläkemaksuja kertyisi vähemmän, jolloin myös rahastoitavaksi ja sijoitettavaksi jäisi nykyiseen kehitykseen verrattuna vähemmän varoja.

Kiander katsoo vuosikymmenten päähän

Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander piti Verkkouutisten välittämässä Turun Sanomien haastattelussa ehdotusta pitkällä aikavälillä ongelmallisena. Hän painotti eläkevarojen sijoitustuottojen merkitystä ja arvioi, että rahoituksen heikentäminen voisi myöhemmin kohdistaa paineita etenkin nuorempien sukupolvien tuleviin eläkkeisiin.

Eläketurvakeskuksen mukaan Suomen työeläkkeet rahoitetaan pääosin kulloinkin kerättävillä työeläkemaksuilla. Osa eläkkeistä maksetaan aiemmin rahastoiduista varoista ja niiden sijoitustuotoista.

Järjestelmä muistuttaa vesiallasta, johon virtaa jatkuvasti uusia maksuja ja josta maksetaan nykyisiä eläkkeitä. Rahastot ja sijoitustuotot tasaavat tilannetta silloin, kun ulos virtaa enemmän kuin uusia maksuja tulee sisään. Maksutulon pienentäminen ei tyhjennä allasta heti, mutta se muuttaa pitkän ajan tasapainoa.

Vuornos painottaa valtion velkaongelmaa

Henrik Vuornos perusteli ehdotustaan sillä, että eläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoitusasema on valtiontaloutta vahvempi. Hänen mukaansa eläkemaksua voitaisiin Eläketurvakeskuksen laskelmien perusteella alentaa vähintään yhdellä prosenttiyksiköllä ilman eläkejärjestelmän dramaattista heikkenemistä.

Vuornoksen esityksen tavoite olisi pienentää valtion alijäämää ilman, että palkansaajalta kerättävien maksujen ja verojen yhteismäärä kasvaisi. Valtiontalouden näkökulmasta lisätuloa voitaisiin käyttää velanoton vähentämiseen tai julkisten palvelujen rahoittamiseen.

Tämä ei kuitenkaan vahvistaisi koko julkista taloutta samalla tavalla kuin menoleikkaus tai kokonaan uusi tulo. Rahaa siirtyisi julkisen talouden sisällä eläkejärjestelmästä valtion budjettiin.

Ensimmäinen palkkalaskelma ei kerro koko vaikutusta

Ehdotusta arvioitaessa pitäisi tarkastella samanaikaisesti valtion velkaa, velan korkomenoja, eläkevarojen sijoitustuottoja, tulevia eläkemenoja ja eri sukupolvien maksurasitusta. Yhden vuoden nettopalkka ei kerro, kuka hyötyy tai maksaa muutoksesta 10, 30 tai 60 vuoden kuluttua.

Vaikutukset voivat lisäksi poiketa yksityisen sektorin ja julkisten alojen eläkejärjestelmissä. Myös se ratkaisee, olisiko eläkemaksun alentaminen väliaikainen vai pysyvä ja palautettaisiinko maksu myöhemmin aiemmalle tasolle.

Lohjalla mahdollinen muutos voisi aikanaan koskea laajaa joukkoa palkansaajia sekä välillisesti nykyisiä ja tulevia eläkkeensaajia. Mitään muutosta palkkoihin, veroihin tai eläkkeisiin ei kuitenkaan syntynyt vielä 16.8.2026 käydyn keskustelun perusteella.

Avoimet laskelmat vähentäisivät vastakkainasettelua

Rakentava jatko edellyttäisi vaihtoehdoista yhteismitallisia laskelmia. Niissä pitäisi näyttää erikseen vaikutus palkansaajan nettopalkkaan, valtion alijäämään, eläkemaksutuloon, rahastojen kehitykseen ja eri ikäluokkien tuleviin etuuksiin.

Kun valtiontalouden ja eläkejärjestelmän luvut erotetaan toisistaan, keskustelua ei tarvitse käydä pelkästään eläkevarojen koskemattomuuden tai velan kiireellisen hoitamisen vastakkainasetteluna. Molemmat järjestelmät voivat olla samanaikaisesti tärkeitä, vaikka niiden aikajänteet ovat erilaiset.

Miljardin euron siirto voi näyttää valtion yhden vuoden budjetissa suurelta helpotukselta. Eläkejärjestelmässä sen todellinen paino selviää vasta vuosikymmenten laskelmista. Siksi poliittisen päätöksen rinnalle tarvitaan riippumaton ja avoimesti tarkasteltava vaikutusarvio.

Lähteet