Supon kotitiedustelun laajennus herättää huolta sivullisten yksityisyydestä

Supon kotitiedustelun laajennus herättää huolta sivullisten yksityisyydestä
Kuvituskuva – Pexels (Jakub Zerdzicki).

Lohja, 16.8.2026. Kodin ovi on suomalaisessa oikeusjärjestyksessä vahva raja. MTV Uutiset–STT kertoi 16.8.2026 lausuntopalautteesta, jossa useat tahot ilmaisivat huolensa sivullisten yksityisyydestä, jos suojelupoliisi saisi mahdollisuuden tehdä siviilitiedustelua pysyvään asumiseen käytettävissä tiloissa.

Huolen nostivat MTV:n mukaan esiin muun muassa oikeusministeriö ja Tietosuojavaltuutetun toimisto. Sisäministeriön lausuntopyyntö koski luonnosta hallituksen esitykseksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta.

Keskeinen rajaus: kyse oli 16.8.2026 vasta valmistelussa olevasta lakiluonnoksesta. Suojelupoliisille ei ollut tullut uutisen julkaisupäivänä uutta yleistä oikeutta tehdä tiedustelua ihmisten kodeissa.

Lausuntokierros nosti sivulliset esiin

Esitysluonnoksen mukaan tiedustelua voitaisiin kohdistaa pysyvään asumiseen käytettävään tilaan, kun kyse olisi kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta.

Yksityisyyskysymys ei koske vain tiedustelun varsinaista kohdetta. Samassa kodissa voi asua puoliso, lapsia, muita perheenjäseniä tai asuinkumppaneita. Tilassa voi lisäksi käydä vieraita, kotihoidon työntekijöitä tai muita ihmisiä, joilla ei ole yhteyttä tiedustelun perusteena olevaan toimintaan.

Lausuntopalautteessa esiin noussut huoli liittyy siihen, millaista tietoa näistä sivullisista voisi kertyä, kuinka tieto eroteltaisiin varsinaisesta tiedusteluaineistosta ja kuinka nopeasti tarpeettomat tiedot poistettaisiin.

Valmistelu etenee vaiheittain

  1. 14.8.2026: Sisäministeriön järjestämä lausuntoaika päättyi. Lausunnonantajat arvioivat luonnoksen vaikutuksia ja ehdotettuja toimivaltuuksia.
  2. 16.8.2026: MTV Uutiset–STT julkaisi uutisen oikeusministeriön, tietosuojaviranomaisen ja muiden lausunnonantajien esittämistä yksityisyyshuolista.
  3. Lausuntokierroksen jälkeen: Sisäministeriö voi muuttaa luonnosta saadun palautteen perusteella. Luonnoksen sisältö ei siksi välttämättä vastaa mahdollista myöhempää hallituksen esitystä.
  4. Mahdollinen lakimuutos: Oikeustila muuttuu vasta, jos hallitus antaa esityksen, eduskunta hyväksyy lain ja laki tulee erikseen säädettynä ajankohtana voimaan.

Mahdollisen hallituksen esityksen antamiselle tai lain voimaantulolle ei ollut 16.8.2026 vahvistettua päivää.

Kotirauha on perusoikeus

Suomen perustuslain 10 § turvaa jokaisen yksityiselämän ja kotirauhan. Perusoikeuteen voidaan säätää tarkasti rajattuja poikkeuksia, mutta niiden on täytettävä lainsäädännölle asetettavat välttämättömyyden, täsmällisyyden ja oikeasuhtaisuuden vaatimukset.

Siviilitiedustelun tarkoituksena on hankkia ennakoivaa tietoa Suomen kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta. Sisäministeriö mainitsee tällaisina uhkina esimerkiksi Suomeen kohdistuvan vakoilun, terrorismin, elintärkeän infrastruktuurin lamauttamisen ja joukkotuhoaseiden levittämisen.

Turvallisuusuhkien vakavuus ei poista tarvetta arvioida toimivaltuuksien rajoja. Päinvastoin salassa toteutettavissa menetelmissä päätöksenteon, valvonnan ja sivullisten suojan on oltava erityisen selkeitä.

Valvonnan yksityiskohdat ratkaisevat

Nykyinen siviilitiedustelulainsäädäntö määrittelee, mistä uhkista suojelupoliisi saa hankkia tietoa ja millaisia menetelmiä se saa käyttää. Toimintaa valvoo muun muassa riippumaton tiedusteluvalvontavaltuutettu.

Jos kotiin ulottuvaa toimivaltaa viedään eteenpäin, valmistelussa on ratkaistava ainakin luvan myöntäjä, käytön korkea kynnys, tiedustelun enimmäiskesto, sivullisten tietojen käsittely, aineiston poistaminen ja jälkikäteinen laillisuusvalvonta.

Näiden suojakeinojen tarkka sisältö ei ollut 16.8.2026 lopullisesti päätetty. Lausuntokierroksen tehtävänä on juuri tunnistaa tilanteet, joissa luonnos on liian väljä, epäselvä tai altis ennakoimattomille seurauksille.

Avoin valmistelu tarjoaa mahdollisuuden sovittaa kansallinen turvallisuus ja yksityisyydensuoja yhteen ennen kuin eduskunta käsittelee mahdollista lakia. Se on oikeusvaltion vahvuus: vakaviakaan uhkia ei torjuta ilman sääntöjä, perusteluja ja riippumatonta valvontaa.

Lähteet