Alkion puolustussolut ovat aktiivisia jo ennen syntymää, paljastaa uusi tutkimus

Alkion puolustussolut ovat aktiivisia jo ennen syntymää, paljastaa uusi tutkimus
Kuvituskuva – Unsplash (National Institute of Allergy and Infectious Diseases).

Lohja, 15.10.2026. Elimistön immuunipuolustus toimii jo ennen syntymää, osoittaa Turun yliopiston uusi tutkimus. Tutkijat havaitsivat, että hiiren alkion kudoksissa esiintyy toimintakykyisiä neutrofiilejä eli valkosoluja, jotka osallistuvat elimistön puolustamiseen taudinaiheuttajilta.

Turun yliopisto julkaisi tutkimustuloksista tiedotteen 15.10.2026. Varsinainen tutkimus ilmestyi Nature Communications -tiedelehdessä 9.7.2026.

Puolustussoluja löytyi kehittyvistä elimistä

Neutrofiilit tunnetaan erityisesti verenkierrossa liikkuvina puolustussoluina, jotka hakeutuvat tulehdusalueille torjumaan mikrobeja.

Tutkimuksessa niitä löydettiin kuitenkin jo hiiren alkion kehittyvistä munuaisista ja kiveksistä. Monet soluista sijaitsivat verisuonten ulkopuolella, lähellä muita kudossoluja.

Alkion neutrofiilit osoittautuivat myös toimintakykyisiksi. Ne pystyivät ottamaan sisäänsä vieraita rakenteita, tuottamaan mikrobeille haitallisia happiyhdisteitä ja muodostamaan verkkomaisia rakenteita, joilla taudinaiheuttajia voidaan vangita.

Havainnot osoittavat, etteivät neutrofiilit ole alkiossa pelkästään myöhempää immuunipuolustusta varten kehittyviä soluja.

Soluilla voi olla muitakin tehtäviä

Tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että neutrofiilit voivat osallistua myös kehittyvien kudosten normaaliin toimintaan. Niiden tarkkaa merkitystä elinten kehityksessä ei kuitenkaan vielä tunneta.

Tutkijat selvittivät lisäksi, miten alkion neutrofiilit reagoivat emon immuunijärjestelmään vaikuttaviin ärsykkeisiin. Tulokset viittaavat siihen, että solujen toimintaan voidaan vaikuttaa jo kohdunsisäisen kehityksen aikana.

Tutkimuksen toteuttivat Turun yliopiston Pia Rantakarin ja Marko Salmen tutkimusryhmät. Työssä hyödynnettiin muun muassa kudosten kuvantamista ja yksittäisten solujen geenitoiminnan analysointia.

Ihmisen sikiönkehityksestä tarvitaan lisätietoa

Tutkimus tehtiin hiirillä, joten tuloksia ei voi suoraan yleistää ihmisen sikiönkehitykseen. Vastaavia soluja ja niiden toimintaa on tutkittava myös ihmisellä.

Löydös auttaa kuitenkin ymmärtämään immuunijärjestelmän varhaista kehitystä. Jatkossa tutkimustieto voi edistää esimerkiksi sikiöaikaisten infektioiden ja immuunipuolustuksen häiriöiden tutkimusta.

Tutkijoiden seuraavana tehtävänä on selvittää tarkemmin, mitä neutrofiilit tekevät kehittyvissä kudoksissa ja miten niiden toiminta vaikuttaa alkion normaaliin kehitykseen.

Lähteet