Nuori ei aina kaipaa neuvoja, joskus riittää kuunteleva aikuinen
Lohja, 14.10.2026. Nuorta auttava aikuinen ei aina tarvitse valmista ratkaisua. Tärkeää voi olla mahdollisuus keskustella, tutustua rauhassa tai saada seuraa avun hakemiseen. Näitä kokemuksia MIELI ry nostaa esiin 14.10.2026 julkaisemassaan uutisessa.
Järjestön Sekasin Live -hankkeessa on kohdattu tuhansia nuoria eri puolilla Suomea. Työntekijät ovat menneet kouluihin, oppilaitoksiin, nuorisotiloihin ja muihin paikkoihin, joissa nuoret viettävät aikaansa.
Hankkeen toteuttavat MIELI ry ja kahdeksan alueellista kriisikeskusta. Tavoitteena on ollut tarjota tukea esimerkiksi yksinäisyyteen, ahdistukseen ja pahaan oloon sekä sellaisiin huoliin, jotka nuoret itse nostavat keskusteluun.
Projektipäällikkö Erika Gröhnin mukaan kohtaamiset ovat osoittaneet, ettei samanlainen tuki sovi kaikille. Yksi tarvitsee lyhyen keskustelun, toinen aikaa luottamuksen syntymiseen ja kolmas aikuisen rinnalleen seuraavaa askelta varten.
Nuoren luo meneminen madaltaa kynnystä
Hankkeen taustamateriaalissa korostetaan, etteivät kaikki nuoret löydä omin voimin palvelujen piiriin. Kun aikuinen tulee nuoren tuttuun ympäristöön, keskustelun aloittaminen voi helpottua.
Samalla aikuiselle avautuu mahdollisuus ymmärtää paremmin nuoren arkea. Työn lähtökohdaksi eivät silloin tule vain valmiiksi määritellyt ongelmat, vaan myös nuoren omat toiveet, kokemukset ja tarpeet.
MIELI painottaa, ettei vastuu nuorten hyvinvoinnista kuulu vain mielenterveyspalveluille. Myös kotona, koulussa ja harrastuksissa olevilla aikuisilla on mahdollisuus huomata nuori ja osoittaa kiinnostusta hänen elämäänsä.
Tavallisen kohtaamisen arvo ei tarkoita, että sillä pitäisi korvata ammatillinen apu. Hankkeessa on myös autettu nuoria muiden palvelujen piiriin silloin, kun siihen on ollut tarvetta.
Nuorten parissa toimivalle aikuiselle hankkeen kokemukset tarjoavat ennen kaikkea näkökulman omaan toimintaan: sopiiko tarjottu tapa keskustella juuri tälle nuorelle, ja jääkö kohtaamiselle riittävästi tilaa?
MIELI kuvaa toimintatapojen tarkastelemista nuorten näkökulmasta yhtä tärkeäksi kuin oikean kohtaamispaikan löytämistä. Auttamisen alku voi siten olla pieni mutta konkreettinen muutos siinä, miten aikuinen on läsnä.
