Naisten terveyteen halutaan lisää tutkimusta, rahoitusta ja uusia ratkaisuja

Naisten terveyteen halutaan lisää tutkimusta, rahoitusta ja uusia ratkaisuja
Kuvituskuva – Pexels (Pavel Danilyuk).

Lohja, 2.10.2026. Suomessa naisten terveyteen liittyvästä tutkimuksesta ja uusien ratkaisujen kehittämisestä halutaan rakentaa nykyistä vahvempi kokonaisuus. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 2.10.2026 selvityksen, jossa tarkastellaan alan tutkimusta, innovaatioita, yritystoimintaa ja kasvun esteitä.

Selvityksen näkökulma on valtakunnallinen eikä se kuvaa Lohjan tai Länsi-Uudenmaan terveyspalveluja erillisenä kokonaisuutena. Sen esittämät tutkimus-, data- ja rahoituskysymykset voivat kuitenkin myöhemmin vaikuttaa siihen, millaisia ratkaisuja Suomessa kehitetään ja otetaan käyttöön.

Pidempi elämä ei tarkoita yhtä montaa tervettä vuotta

Ministeriön julkaiseman aineiston mukaan suomalaisnaisille kertyy keskimäärin noin 55,9 tervettä elinvuotta. Määrä on noin 2,2 vuotta pienempi kuin miehillä, vaikka naisten kokonaiselinajanodote on korkeampi.

Terveiden elinvuosien mittari ei kerro yksittäisen ihmisen terveydestä. Se kuvaa väestötason arviota siitä, kuinka suuri osa elämästä eletään ilman toimintakykyä rajoittavaa terveysongelmaa.

Selvityksessä korostuvat kolme kehityskohdetta:

Rahoitus: tutkimukselle ja uusien ratkaisujen kaupallistamiselle kaivataan kohdennetumpia välineitä.

Terveysdata: Suomen rekistereitä ja kliinisiä tutkimusympäristöjä halutaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin.

Käyttöönotto: lupaavien ratkaisujen pilotointia ja arviointia halutaan sujuvoittaa.

Kuuden prosentin luku koskee yksityistä rahoitusta

Selvityksessä nostetaan esiin kansainvälinen arvio, jonka mukaan naisten terveyteen kohdistui vuosina 2020–2025 noin kuusi prosenttia terveydenhuoltoon suunnatusta yksityisestä rahoituksesta.

Lukua ei pidä tulkita niin, että naisten terveydenhoito saisi Suomessa vain kuusi prosenttia terveydenhuollon kokonaisrahoituksesta. Kyse on tarkastelussa käytetystä yksityisen rahoituksen mittarista.

Suomen vahvuutena nähdään tutkimuksen ja datan yhdistelmä

Selvityksen mukaan Suomessa on korkeatasoista tutkimusta, väestötason terveystietoaineistoja, biopankkeja ja digitaalista osaamista. Näiden yhdistelmä voisi tarjota ympäristön uusien terveysratkaisujen tutkimiselle ja kliiniselle arvioinnille.

Mahdollisuus ei tarkoita, että uusi menetelmä olisi automaattisesti vaikuttava tai käyttövalmis. Terveydenhuollossa tarvitaan edelleen riittävää tutkimusnäyttöä, turvallisuuden arviointia ja tietoa todellisista terveyshyödyistä.

Selvitys on pohjatyötä, ei päätös uusista palveluista

2.10.2026 julkaistut ehdotukset ovat toimenpide- ja politiikkasuosituksia. Ne eivät itsessään muuta Lohjan terveyspalveluja eivätkä takaa tietylle tutkimukselle tai yritykselle rahoitusta.

Selvitys tukee valmisteilla olevaa kansallista naisten terveyden strategiaa. Ministeriön mukaan strategian on tarkoitus valmistua vuoden 2027 alussa.

Seuraava ratkaiseva vaihe onkin siinä, mitkä ehdotuksista muuttuvat käytännön tutkimukseksi, rahoitukseksi ja palveluiksi. Hyvin toteutettuna uusi tutkimus voi täydentää nykyisiä tiedonaukkoja ja antaa parempia perusteita tuleville hoitoratkaisuille.

Lähteet