Yksinasuvilla kuluu asumiseen keskimäärin yli kolmannes tuloista
Lohja, 28.9.2026. Yli puolet suomalaisista arvioi kohtuuhintaisen asumisen toteutuvan Suomessa huonosti. Asuntosäätiön 28.9.2026 julkaiseman tutkimustiedotteen mukaan näin ajattelevien osuus on noussut 54 prosenttiin, kun vuoden 2024 mittauksessa osuus oli 47 prosenttia.
Muutos on seitsemän prosenttiyksikköä. Se kertoo vastaajien näkemysten synkentymisestä, ei asuntojen hintojen tai vuokrien vastaavansuuruisesta noususta.
Lapsiperheillä asumiseen kului tutkimuksen mukaan keskimäärin 32 prosenttia tuloista ja lapsettomilla pariskunnilla 27 prosenttia. Asumismenoihin laskettiin vuokra tai hoitovastike sekä asuntolainan korot ja lyhennykset.
Kuusi prosenttiyksikköä euroina
Vastaajien kuvaaman todellisuuden ja toiveen välistä eroa voi havainnollistaa laskuesimerkillä. Jos laskennan pohjana käytetään 2 500 euron kuukausituloja, 30 prosenttia tarkoittaa 750 euroa ja 24 prosenttia 600 euroa. Erotus on 150 euroa kuukaudessa.
Esimerkki ei kuvaa lohjalaisen kotitalouden keskimääräisiä tuloja tai asumismenoja. Se näyttää vain, kuinka samat prosenttiosuudet muuttuvat euroiksi. Tutkimuksen 24 prosentin luku on vastaajien toive, ei kaikille kotitalouksille sopiva budjettiraja.
Vastaukset kerättiin huhtikuussa
Asuntosäätiön Kotionnellisuus-tutkimukseen osallistui 1 613 vastaajaa, jotka edustavat 18–69-vuotiaita suomalaisia. Aineisto kerättiin huhtikuussa 2026, vaikka näitä tuloksia käsittelevä tiedote julkaistiin 28.9.2026.
Tiedotteessa ei esitetä Lohjan omaa tulosta. Sen perusteella ei siten voi päätellä, kuinka suuri osa juuri lohjalaisten tuloista kuluu asumiseen tai miten paikalliset asumismenot ovat muuttuneet.
Kyselyn selvä viesti on silti ero asumiseen käytetyn ja siihen toivotun rahamäärän välillä. Pelkkä kuukausittainen euromäärä ei kerro koko rasitusta: olennaista on myös se, kuinka paljon tuloista jää muiden menojen jälkeen käyttöön.
