Sairauspoissaolot vähenivät pitkässä työhyvinvointiohjelmassa
Lohja, 19.9.2026. Työhyvinvointia kannattaa seurata pidempään kuin yhden kampanjan tai henkilöstöpäivän ajan. Yle kertoi 19.9.2026 Antti Äikkään väitöstutkimuksesta, jossa tarkasteltiin Stora Enson Suomen puunhankinnan hyvinvointiohjelmaa vuosilta 2010–2018.
Ohjelmassa työntekijöiden tilannetta kartoitettiin ja tukea suunnattiin havaittujen tarpeiden mukaan. Liikunnan ja ravitsemuksen rinnalle otettiin myöhemmin stressinhallintaa, työilmapiiriä ja henkisiä voimavaroja käsitteleviä toimia.
Lupaava havainto, rajallinen näyttö
Poissaolojen vähenemistä ei voi kokonaan lukea ohjelman ansioksi. Tutkimuksessa ei ollut vertailuryhmää, ja henkilöstön rakenne muuttui seurannan aikana. Tulokset eivät siten osoita, että saman ohjelman toteuttaminen toisella työpaikalla tuottaisi vastaavan vähennyksen.
Myöskään taloudellinen tulos ei ole yksiselitteinen. Pelkät lasketut sairauspoissaolosäästöt eivät kattaneet kustannuksia. Mahdollisia vaikutuksia esimerkiksi tuottavuuteen tai työterveyshuollon menoihin ei pystytty arvioimaan rahassa.
Yle kertoo myös tutkijan sidonnaisuudesta: Äikäs työskenteli ohjelmaa toteuttaneessa 4event-yhtiössä. Hän toimii nykyisin Freian toimitusjohtajana. Freia osti 4eventin hyvinvointiliiketoiminnan vuonna 2020.
Tuki kuuluu työpaikan arkeen
Työterveyslaitoksen ohjeissa työkyvyn varhainen tuki tarkoittaa toimintaa, jolla ylläpidetään työkykyä ja ehkäistään sen heikkenemistä. Lähtökohtana eivät ole vain työntekijän elämäntavat, vaan myös mielekäs työ, toimiva työyhteisö ja turvallinen työympäristö.
Työpaikan tukikäytännöistä sovitaan työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kesken. Ne kirjataan työkyvyn tuen malliin. Työterveyslaitos korostaa johdon sitoutumista sekä sitä, että esihenkilöt ja henkilöstö tuntevat sovitut toimintatavat.
Lohjalaisessa yrityksessä lähtökohtana voi siten olla oman toimintamallin tarkastelu: onko tuen tarpeisiin sovittu keinot, ovatko vastuut selvät ja seurataanko toimintaa? Tutkimuksen prosenttilukua ei tarvitse ottaa tavoitteeksi sellaisenaan.
Pitkä seuranta antaa lupaavan esimerkin siitä, millaisia muutoksia työpaikalla voidaan havaita. Käytännön kehittämisessä olennaista on yhdistää työntekijöiden tarpeet, työn olosuhteet ja tulosten seuranta sen sijaan, että onnistuminen pääteltäisiin yhden henkilöstöedun käyttömäärästä.
