Puolukat kypsyivät hyvin ja poimintakaudesta voi tulla pitkä

Puolukat kypsyivät hyvin ja poimintakaudesta voi tulla pitkä
Kuvituskuva – Pexels (Erik Karits).

Lohja, 1.9.2026. Puolukkasadosta odotetaan monin paikoin hyvää, kertoo Luonnonvarakeskuksen 1.9.2026 julkaisema loppukesän satoennuste. Pölytys onnistui parhaiten maan etelä- ja keskiosissa, ja puolukoiden kypsyminen on edennyt tavanomaista paremmin.

Ennuste antaa lupaavan lähtökohdan myös Lohjan seudun marjastajille. Se ei kuitenkaan ole paikallinen satolaskenta, eikä sen perusteella voi luvata runsaita marjoja kaupungin jokaisessa metsässä.

1.9.2026: ennuste vahvistui hyväksi

Puolukan pölytys onnistui Luonnonvarakeskuksen mukaan keskimääräisesti tai keskimääräistä paremmin. Parhaat tulokset saatiin Etelä- ja Keski-Suomessa aina Pohjois-Savon ja Keski-Pohjanmaan korkeudelle asti.

Kesä 2026 oli paikoin hyvin sateinen, mutta sateisuus ei Luken havaintojen perusteella heikentänyt puolukkasatoa. Suurimmassa osassa maata marjojen kypsyminen onnistui tavanomaista paremmin.

Yli 80 prosenttia havaituista raaoista puolukoista oli kypsynyt tai kypsymässä poimintakelpoisiksi. Hyvän pölytyksen ja onnistuneen kypsymisen yhdistelmä ennakoi runsasta satoa monille alueille.

Syyskuu 2026: valo ohjaa marjapaikoille

Luken mukaan parhaat puolukkapaikat löytyvät valoisilta ja melko avoimilta kuivahkoilta kankailta. Harvahkot männiköt ovat tyypillisiä kasvuympäristöjä, ja hyviä marjapaikkoja voi löytyä myös metsänuudistusaloilta.

Tiheässä ja varjoisassa metsässä varpuja voi olla runsaasti mutta marjoja vähän. Valoisassa paikassa kukinta ja marjojen kypsyminen saavat paremmat edellytykset.

Paikallinen vaihtelu voi olla suurta jo lyhyellä matkalla. Ennen pitkää poimintaretkeä onkin järkevää tarkistaa muutama erilainen metsäkuvio ja arvioida sekä marjojen määrää että kypsyyttä.

Syksyn edetessä paikallinen havainto ratkaisee

Valtakunnallinen ennuste ei kerro tarkkaa marjamäärää Lohjalta. Metsän valoisuus, kasvupaikka sekä kukinnan ja pölytyksen paikalliset olosuhteet vaikuttavat siihen, millainen sato yksittäisessä metsässä on.

Poimintakausi ei Luken mukaan pääty heti syyskuun alkuun. Puolukka säilyy poimittavana pitkään, ja sopivissa olosuhteissa kausi voi jatkua ensimmäiseen lumipeitteeseen asti.

Pitkä kausi antaa mahdollisuuden jakaa poimintaretkiä usealle viikolle. Kaikkia marjoja ei tarvitse löytää yhdellä kertaa, ja myöhemmin kypsyvien paikkojen tilannetta voi seurata syksyn aikana.

Havainto voi täydentää tutkimustietoa

Luke on kerännyt valtakunnallisia marjasatohavaintoja vuodesta 2001. Ennustemalleissa yhdistetään maastohavaintoja ja Ilmatieteen laitoksen sääaineistoja.

Mustikan, puolukan ja suomuuraimen pölytyksen onnistumista voi tarkastella Luken Luonnonvaratieto-karttapalvelussa. Luke ja Suomen 4H-liitto kokoavat lisäksi havaintoja avoimeen Marjahavainnot-paikkatietopalveluun.

Marjahavaintojen tekijäksi voi ryhtyä kuka tahansa luonnon tarkkailusta kiinnostunut. Samasta metsästä toistuvasti tehdyt havainnot ovat erityisen hyödyllisiä, sillä ne auttavat seuraamaan satovaihtelua vuodesta toiseen.

Marjastus kuuluu vastuulliseen retkeilyyn

Luonnonvaraisten marjojen poimiminen kuuluu Suomessa pääsääntöisesti jokaisenoikeuksiin. Pihoille ei saa mennä, ja suojelualueiden omat säännöt sekä mahdolliset liikkumisrajoitukset on tarkistettava ennen retkeä.

Metsään kannattaa ottaa kartta, kompassi tai GPS-laite. Luontoon-palvelu neuvoo välttämään marjojen keräämistä vilkkaiden teiden välittömästä läheisyydestä ja pysymään riittävän kaukana asumuksista.

Hyvä satoennuste on myönteinen uutinen sekä kotitalouksille että luonnon seuraajille. Jokainen talteen kerätty havainto voi samalla tehdä seuraavan vuoden ennusteista tarkempia.

Mainos
Biomed Luuliemi – Lohjan K-Citymarketin valikoimassa. Lue artikkeli.

Lähteet