Kuluttajien luottamus palasi keskitasolle, mutta suuret ostokset arveluttavat yhä
Lohja, 27.8.2026. Kuluttajien luottamus koheni elokuussa 2026 lähelle pitkän ajan keskitasoa, mutta kotitalouksien suhtautuminen suuriin hankintoihin pysyi varovaisena. Tilastokeskuksen 27.8.2026 julkaisemat tiedot piirtävät taloudesta kaksijakoisen kuvan.
Luottamusindikaattorin saldoluku nousi elokuussa arvoon -3,0. Kesä- ja heinäkuussa luku oli -5,3 ja elokuussa 2025 vielä -7,6. Pitkän ajan keskiarvo on -2,9.
- Luottamusindikaattori
- -3,0 eli lähes pitkän ajan keskitasolla.
- Oma talous
- 26 % arvioi taloutensa paremmaksi ja 24 % huonommaksi kuin vuotta aiemmin.
- Työttömyyden uhka
- 29 % työllisistä koki oman työttömyys- tai lomautusriskinsä kasvaneen.
- Säästövara
- 56 %:lle vastaajista oli jäänyt rahaa säästöön.
- Kalliit hankinnat
- Vain 14 % piti ajankohtaa otollisena hintaville ostoksille.
Keskitaso ei merkitse huoletonta arkea
Luottamusindikaattori kokoaa yhteen näkemykset oman talouden nykytilasta ja tulevaisuudesta, Suomen talouden kehityksestä sekä kestotavaroiden ostoaikeista. Yksittäinen luku ei siten tarkoita, että kaikkien käytettävissä olevat tulot tai ostovoima olisivat kasvaneet.
Vastaajista 32 % uskoi oman taloutensa kohentuvan seuraavan vuoden aikana, kun 18 % pelkäsi tilanteen heikkenevän. Suomen talouden paranemista odotti 31 % ja heikkenemistä 29 %.
Odotukset ovat siis tasapainoisempia kuin vuotta aikaisemmin, mutta kotitalouksien lähtökohdat poikkeavat voimakkaasti toisistaan.
Työttömyys painaa päätöksiä
Yleistä työttömyyskehitystä koskevat arviot kohenivat pitkän ajan keskitasolle. Silti 44 % vastaajista arvioi työttömyyden lisääntyvän seuraavan vuoden aikana ja 23 % odotti sen vähenevän.
Omakohtainen epävarmuus näkyi erityisen selvästi työllisten vastauksissa. Työllisistä 29 % koki työttömyyden tai lomautuksen riskin kasvaneen, vaikka 37 % arvioi, ettei heillä ollut lainkaan tällaista vaaraa.
Epävarma työtilanne voi lykätä auton, asunnon tai kodin remontin kaltaisia päätöksiä myös silloin, kun kotitalouden tämänhetkinen maksukyky olisi riittävä.
Hintatunne on oma mittarinsa
Kuluttajat arvioivat hintojen nousseen edellisvuodesta 5,0 % ja odottivat niiden nousevan seuraavan vuoden aikana 4,2 %. Luvut kuvaavat kyselyyn vastanneiden kokemuksia ja odotuksia, eivät Tilastokeskuksen virallisesti mittaamaa toteutunutta inflaatiota.
Kokemus hintojen nopeasta noususta vaikuttaa silti arkeen. Se voi näkyä ruokakaupassa, asumismenoissa ja siinä, kuinka suuren puskurin kotitalous haluaa säilyttää ennen isoa ostosta.
Suuret hankinnat odottavat
Vain 14 % kuluttajista piti ajankohtaa hyvänä hintaville hankinnoille. Henkilöauton ostamista vuoden sisällä harkitsi 14 %, asunnon ostamista tai talon rakentamista 11 % ja kodin peruskorjausta 17 % vastaajista.
Rahankäyttöaikeet olivat kuitenkin palautuneet keskimääräiselle tasolle. Tämä voi merkitä, että pitkään siirrettyjä hankintoja toteutetaan vähitellen, jos työtilanne, korot ja kotitalouden oma talous näyttävät riittävän vakailta.
Kysely ei mittaa Lohjaa erikseen
Tutkimukseen vastasi 1.–18.8.2026 yhteensä 1 112 Suomessa asuvaa henkilöä. Aineistosta ei julkaistu Lohjalle omaa luottamusindikaattoria, joten valtakunnallista tulosta ei voi siirtää suoraan kuvaamaan kaikkia lohjalaisia kotitalouksia.
Tilastokeskus raportoi erikseen laajan muun Etelä-Suomen ryhmän, jossa luottamus oli aluevertailun heikointa. Julkaisun perusteella ei kuitenkaan voi päätellä Lohjan omaa lukua tai sitä, kuinka moni vastaajista asui kaupungissa.
Varovaisuudessa on liikkumavaraa
Myönteinen merkki on, että 70 % vastaajista uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana. Samalla rahankäyttöaikeiden palautuminen normaalille tasolle kertoo, ettei kulutus ole kokonaan pysähtynyt.
Luottamustilasto kuvaa talouden ilmapiiriä, mutta yksittäisen kotitalouden päätöksiä on turvallisempaa tarkastella omien tulojen, menojen, säästöpuskurin ja mahdollisten lainanhoitokulujen pohjalta. Keskiluku toimii taustapeilinä, ei henkilökohtaisena osto-ohjeena.
