Vesipuhvelit raivaavat umpeenkasvavaa rantaa Pieksämäellä

Vesipuhvelit raivaavat umpeenkasvavaa rantaa Pieksämäellä
Kuvituskuva – Unsplash (Naveena V).

Lohja, 15.8.2026. Maaseudun Tulevaisuus nosti 15.8.2026 esiin Pieksämäellä käytettävän poikkeuksellisen järvenhoitomenetelmän. Vesipuhvelit syövät ranta- ja vesikasvillisuutta ja pystyvät hakemaan ravintoa myös veden alta.

Menetelmä tarjoaa kiinnostavan esimerkin luontopohjaisesta kunnostuksesta. Lohjanjärvelle sitä ei kuitenkaan voida siirtää valmiina ratkaisuna, sillä järvien syvyys, rannat, ravinnekuormitus, maanomistus ja luontoarvot poikkeavat toisistaan.

Laidunnus avaa umpeutunutta rantaa

Pieksämäen Pieksänjärvellä neljä vesipuhvelia laidunsi vuonna 2025 noin kahdeksan hehtaarin aidatulla alueella. Eläimet söivät kaisloja ja muuta kasvillisuutta sekä tallasivat ranta-aluetta.

Pieksämäen kaupungin mukaan syöminen, rypeminen ja tallaaminen tekevät ympäristöstä monimuotoisemman ja voivat muodostaa linnuille ja hyönteisille uusia elinalueita. Eläimet ovat samalla herättäneet suurta yleisökiinnostusta.

Havainnot kasvillisuudesta ja eläimistä ovat lupaavia, mutta ne eivät yksin osoita koko järven ravinnepitoisuuksien tai ekologisen tilan parantuneen. Rannan avautuminen, lajiston muutos ja vedenlaadun pitkäaikainen kehitys ovat eri asioita.

Kasvillisuuden hallinta ei pysäytä ravinnevirtaa

Vesipuhvelit voivat vähentää paikallista liikakasvustoa ja muokata rannan rakennetta. Ne eivät kuitenkaan estä fosforia, typpeä ja kiintoainetta kulkeutumasta järveen pelloilta, metsistä, hulevesistä tai jätevesien vaikutusalueilta.

Vesi.fi-palvelussa julkaistun menetelmäohjeen mukaan rehevöityneen järven kunnostaminen edellyttää sekä ulkoisen ravinnekuormituksen merkittävää vähentämistä että tarvittaessa toimia järven sisäisen kuormituksen hallitsemiseksi. Yksi näkyvä rantatoimi ei siksi korvaa valuma-alueella tehtävää työtä.

Lohjanjärven tila vaihtelee alueittain

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n mukaan Lohjanjärven tila on suurimmalta osin hyvä. Maikkalanselkä–Aurlahti sekä järven eteläiset lahtialtaat kärsivät kuitenkin ravinnekuormituksesta, hulevesistä, jätevesikuormasta ja sisäisen kuormituksen paineista. Näiden alueiden ekologinen tila on tyydyttävä.

LUVYn tiedoissa noin 60 prosenttia järveen tulevasta fosforikuormasta yhdistyy Nummenjoen valuma-alueeseen. Typpikuormituksesta noin 55 prosenttia saapuu Väänteenjoen kautta Hiidenvedeltä. Luvut osoittavat, että Lohjanjärven kunnostus ei voi perustua vain yksittäisten rantojen kasvillisuuden poistamiseen.

Seuranta erottaa kunnostuksen nähtävyydestä

Vesipuhvelit ovat näyttäviä eläimiä, joten yleisömäärä ei yksin kerro menetelmän ympäristövaikutuksista. Lohjanjärven mahdollisessa kokeilussa tarvittaisiin lähtötilanteen mittauksia, vertailualue ja useamman vuoden seuranta.

Seurannassa voitaisiin tarkastella esimerkiksi avoveden ja kasvillisuuden pinta-alaa, veden sameutta, ravinnepitoisuuksia, rantamaan kulumista sekä pesivien lintujen ja hyönteisten määrää. Myös eläinten vaikutus ravinteiden paikalliseen kiertoon pitäisi ottaa huomioon.

Luontopohjainen keino voisi täydentää muuta työtä

Lohjan kaupunki ja LUVY ovat jo käynnistäneet Lohjanjärven pitkäjänteisen kunnostuksen. Kaupunki on sitoutunut rahoittamaan työtä vuosina 2026–2031 yhteensä 360 000 eurolla.

Jos paikallinen ympäristöarvio osoittaisi sopivan kohteen, rantalaidunnusta voisi tutkia pienenä osana tätä kokonaisuutta. Menetelmän vahvuus voisi olla vesikasvillisuuden hallinnan, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristökasvatuksen yhdistäminen.

Pieksämäen esimerkki ei vielä todista, että vesipuhvelit ratkaisisivat Lohjanjärven rehevöitymisen. Se osoittaa kuitenkin, että perinteisen laidunnuksen ja järvikunnostuksen väliltä voi löytyä kokeilemisen arvoisia ratkaisuja, kun tavoitteet rajataan ja tuloksia seurataan avoimesti.

Lähteet