Suomessa on dokumentoitu laajoja perhosmuutoksia – Lohjan havainnot voivat täydentää seurantaa

Suomessa on dokumentoitu laajoja perhosmuutoksia – Lohjan havainnot voivat täydentää seurantaa
Kuvituskuva – Wikimedia Commons (Anneli Salo), CC BY-SA 3.0.

Lohja, 5.8.2026. Perhoslajien levinneisyysalueet muuttuvat eri puolilla maailmaa, ja Suomessa muutoksia on dokumentoitu poikkeuksellisen suurella osalla tunnetuista lajeista. Turun yliopiston 5.8.2026 julkaiseman kansainvälisen tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen ja äärimmäiset sääilmiöt selittävät valtaosaa tunnistetuista muutoksista.

Suomen suuri osuus tarvitsee tarkkaa tulkintaa

Suomessa kirjattu yli 60 prosentin osuus ei tarkoita, että jokaisen lajin koko levinneisyys olisi muuttunut samalla tavalla tai yhtä nopeasti. Tutkimuksessa yhdistettiin eri maissa ja eri aikoina kerättyjä havaintoja, seurantatietoja ja julkaistuja tutkimuksia.

Dokumentoitujen muutosten määrä riippuu myös seurannan kattavuudesta. Euroopan perhoslajistoa on tutkittu monia muita alueita järjestelmällisemmin, joten muutoksia myös havaitaan ja kirjataan tehokkaammin. Tutkijat korostavat maailmanlaajuisen seurannan vahvistamista erityisesti alueilla, joista pitkäaikaista aineistoa on vähän.

Ilmasto ja maankäyttö muuttavat samaa karttaa

Noin 80 prosenttia tutkimuksessa käsitellyistä lajeista oli laajentanut levinneisyysaluettaan ainakin johonkin suuntaan. Ilmastonmuutos tai poikkeukselliset sääolot yhdistettiin 79 prosenttiin dokumentoiduista muutoksista. Samanaikaisesti 27 prosentilla lajeista havaittiin myös alueen supistumista ja 22 prosentilla siirtymistä eri korkeudelle.

Luvut voivat mennä osittain päällekkäin. Laji voi esimerkiksi levitä pohjoiseen mutta kadota samaan aikaan levinneisyysalueensa eteläosista. Lisäksi rakentaminen, metsien käsittely ja muiden elinympäristöjen muutokset voivat katkaista lajille sopivia alueita, vaikka ilmasto olisi uudella seudulla suotuisa.

Lohjan havainnot voivat täydentää aineistoa

Yksittäinen uusi perhoshavainto Lohjalla ei vielä osoita ilmaston aiheuttamaa levinneisyysmuutosta. Kun havaintoihin kuitenkin liitetään päivämäärä, tarkka paikka ja mahdollisuuksien mukaan valokuva, niistä voi muodostua ajan kuluessa tutkimukselle arvokas sarja.

Suomen Lajitietokeskuksen Vihko-havaintojärjestelmään tallennettuja havaintoja voidaan jakaa tutkijoiden ja viranomaisten käyttöön. Tavallisella pihalla, mökkitontilla tai ulkoilureitin varrella tehty havainto voi siten täydentää järjestelmällistä seurantaa.

Pieniä tekoja perhosten hyväksi

  • Jätä pihalle tai taloyhtiön reunalle kukkiva ja suojaisa alue, jos paikan käyttö ja turvallisuus sen sallivat.
  • Vältä tarpeetonta hyönteistorjunta-aineiden käyttöä ja noudata aina valmisteen käyttöohjetta.
  • Kirjaa havainnosta laji tai tuntomerkit, päivämäärä ja paikka mahdollisimman täsmällisesti.
  • Liitä mukaan valokuva, jos lajin tunnistaminen on epävarmaa.

Perhosten liikkuminen kertoo ympäristön nopeasta muutoksesta, mutta tilannetta voidaan seurata aiempaa tarkemmin. Samalla kukkivien ja yhtenäisten elinympäristöjen säilyttäminen antaa lajeille paremmat mahdollisuudet sopeutua.

Lähteet