Lohjanjärvi on pääosin hyvässä tilassa, mutta rehevöityminen vaatii toimia

Lohjanjärvi on pääosin hyvässä tilassa, mutta rehevöityminen vaatii toimia
Kuvituskuva – Wikimedia Commons (JIP), CC BY-SA 4.0

Lohja, 28.7.2026. Joka viides Suomen järvi ei yllä hyvään ekologiseen tilaan, kertoo Ylen 28.7.2026 julkaisema valtakunnallinen järvikatsaus. Lohjanjärven lähtötilanne on tätä valoisampi, sillä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry arvioi järven olevan suurimmaksi osaksi hyvässä tilassa. Kiihtyvä rehevöityminen on kuitenkin tunnistettu uhaksi, jota pyritään torjumaan sekä järvellä että sen valuma-alueella.

Hyvä tila ei ole pysyvä lupaus

Järven ekologisessa luokituksessa tarkastellaan muun muassa pohjaeliöitä, kasveja, kaloja ja veden kemiallisia ominaisuuksia. Luokitus kuvaa sitä, kuinka paljon ihmisen toiminta on muuttanut vesistöä sen oletetusta luonnontilasta.

Valtakunnallisesti järviä kuormittavat etenkin maa- ja metsätalous. Vesistöihin kulkeutuvat ravinteet ja maa-aines ruokkivat levien ja vesikasvien kasvua sekä voivat vähitellen muuttaa järven lajistoa. Hyväkään nykyinen luokitus ei siksi tarkoita, että järven tulevaisuus olisi turvattu ilman jatkuvaa seurantaa ja kuormituksen vähentämistä.

Kunnostus alkaa ennen rantaviivaa

Lohjanjärven suojelussa huomio kohdistuu yhä vahvemmin siihen alueeseen, jolta vesi valuu järveen. LUVY:n kunnostussuunnitelmassa toimia suunnataan muun muassa Nummenjoen valuma-alueelle, jolta kulkeutuu järveen pelloilta ja metsistä peräisin olevaa ravinnekuormitusta. Kaupunkialueella pyritään puolestaan vähentämään hulevesien mukana tulevaa kuormitusta.

Ajatuksena on pysäyttää mahdollisimman suuri osa ravinteista ja kiintoaineksesta ennen niiden päätymistä järveen. Samalla tarvitaan järven tilan seurantaa, paikallisten toimijoiden yhteistyötä ja pitkäjänteistä rahoitusta. Yksittäinen kunnostustoimi ei ratkaise rehevöitymistä, mutta useiden toimien ketju voi vähentää kuormitusta merkittävästi.

Veden tummuminen täydentää kokonaiskuvaa

Ylen mukaan Suomen järvien vesi on tummunut selvästi 1990-luvun jälkeen. Tummuminen vähentää veden alle pääsevän valon määrää ja voi vaikuttaa eliölajien elinympäristöihin. Nykyinen ekologinen luokitus ei kuitenkaan kuvaa tummumisen aiheuttamia muutoksia kattavasti.

Tämän vuoksi virallinen hyvä tila ja asukkaiden havaitsema muutos veden värissä voivat esiintyä rinnakkain. Tummuminen ei myöskään ole täsmälleen sama ilmiö kuin rehevöityminen, vaikka molempiin vaikuttaa ympäröivältä maalta tuleva kuormitus.

Havainnot tukevat virallista seurantaa

Lohjan kaupunki ohjaa tarkastelemaan alueen järvien ja jokien tietoja vesientila.fi-palvelusta. Ajankohtaisia levähavaintoja voi seurata Järvi-meriwikistä, johon kootaan viranomaisten seurannan lisäksi kansalaisten ilmoittamia havaintoja.

Asukkaiden havainnot eivät korvaa vesinäytteitä tai ekologista luokitusta, mutta ne voivat auttaa muodostamaan tarkemman kuvan muutosten ajankohdista ja sijainneista. Lohjanjärven pääosin hyvä tila tarjoaa kunnostukselle vahvan lähtökohdan: ennakoivilla toimilla voidaan pyrkiä estämään kehityksen kääntyminen vaikeammin korjattavaan suuntaan.

Lähteet