Älylasit voivat tulevaisuudessa auttaa löytämään tatit metsästä
Lohja, 27.7.2026. Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan teknologiaa, joka voisi tulevaisuudessa auttaa sienestäjää erottamaan herkkutatit lehdistä, sammaleesta ja muista metsäpohjan ruskeista sävyistä. Ylen 27.7.2026 julkaisema uutinen esittelee spektrikuvausta hyödyntävän menetelmän, jonka ensimmäinen pieni testi tuotti lupaavan mutta vielä riittämättömän tuloksen.
Metsäpohja muuttuu dataksi
Tavallinen kamera tallentaa näkyvää valoa, mutta spektrikamera pystyy erottamaan huomattavasti tarkempia aallonpituuksia ja havaitsemaan myös infrapuna-alueen tietoa. Näin sienen ja sitä ympäröivän kasvillisuuden välille voi löytyä eroja, joita ihmissilmä ei näe.
Tavoitteena on kerätä sienistä aineistoa, jonka avulla puhelin tai lisättyä todellisuutta käyttävät älylasit voisivat tunnistaa halutun sienilajin maastossa. Lasien näkymässä sieni voitaisiin korostaa ympäristöstä erottuvaksi.
Joensuussa tehtyä työtä on vienyt eteenpäin maisterivaiheen opiskelija Svitlana Kyrychenko. Itä-Suomen yliopisto on perehtynyt aiheeseen yhdessä espanjalaisen Granadan yliopiston tutkijoiden kanssa.
Tutkimuksen tilanne
- Ensitulos
- Pienen mittakaavan testissä menetelmä tunnisti herkkutatin 88 prosentin tasapainotetulla tarkkuudella.
- Tekninen rajoitus
- Kamera ei näe kokonaan lehtien tai sammaleen alle peittynyttä sientä. Tunnistus voi onnistua, jos osa sienestä on näkyvissä.
- Kehitysvaihe
- Kyse on varhaisesta tutkimuksesta, ei valmiista sovelluksesta, kuluttajalaitteesta tai turvalliseksi osoitetusta sienentunnistimesta.
- Seuraava askel
- Tutkijat tarvitsevat lisää kuvia, spektridataa, kenttäkokeita ja rahoitusta ennen käyttökelpoisen prototyypin kehittämistä.
88 prosenttia ei takaa turvallisuutta
Tasapainotettu tarkkuus huomioi sen, että tutkimusaineistossa eri luokkia voi olla hyvin epätasaisesti. Se on hyödyllinen tutkimusmittari, mutta 88 prosentin tulos ei tarkoita, että laite tunnistaisi metsässä 88 sientä sadasta oikein kaikissa olosuhteissa.
Pieni testi ei vielä kerro, kuinka järjestelmä toimisi eri valaistuksissa, kostealla säällä, eri kasvuvaiheissa tai silloin, kun ympärillä on paljon samannäköisiä sieniä. Luotettava järjestelmä tarvitsee aineistoa lukuisista maastoista, yksilöistä ja olosuhteista.
Poimijan vastuu säilyy
Tutkijoiden mukaan teknologia voi tehdä virheen ja ilmoittaa myrkyllisen sienen syötäväksi. Siksi tunnistuksen lopullinen vastuu säilyisi käyttäjällä, vaikka laite päätyisi joskus kuluttajamarkkinoille.
HUSin mukaan Suomessa kasvaa noin 50 myrkyllistä sienilajia. Viisi lajia voi jo pienenä määränä aiheuttaa henkeä uhkaavan myrkytyksen. Tuntematonta sientä ei pidä syödä pelkän puhelinsovelluksen, valokuvan tai kokeellisen tunnistuslaitteen arvion perusteella.
Turvallinen käytäntö on poimia ravinnoksi vain sellaisia sieniä, jotka tunnistaa varmasti. Epävarman tunnistuksen voi tarkistuttaa kasvotusten kokeneella sienineuvojalla tai paikallisessa sieniyhdistyksessä.
Rahoitus ratkaisee etenemisen
Itä-Suomen yliopiston tutkijat arvioivat, että ensimmäinen prototyyppi voisi valmistua noin vuodessa, jos projekti saa riittävän rahoituksen. Kaupallisen tuotteen kehittäminen veisi parhaassakin tapauksessa vuosia, eikä sen toteutumisesta ole varmuutta.
Tutkijoiden arvion mukaan spektrikuvaus voisi tulevaisuudessa vähintään kolminkertaistaa sienestyksen tehokkuuden. Arvio on tässä vaiheessa tutkimusryhmän näkemys mahdollisesta hyödystä, ei laajoissa maastokokeissa osoitettu tulos.
Lohjan seudun sienestäjälle kiinnostavin näkymä on teknologian ja luonnossa liikkumisen yhdistyminen. Parhaimmillaan järjestelmä voisi auttaa löytämään sieniä ja tutkimaan metsäluontoa, mutta ruokaturvallisuudessa ihmisen oma lajituntemus pysyy vielä pitkään tärkeimpänä välineenä.
