Ylen 9.5.2026 uutinen nosti datakeskukset taas esiin – Lohjalla aihe ei ole enää kaukainen teknologiakysymys

Ylen 9.5.2026 uutinen nosti datakeskukset taas esiin – Lohjalla aihe ei ole enää kaukainen teknologiakysymys
Kuvituskuva – Pexels (panumas nikhomkhai).

Lohja, 9.5.2026. Ylen 9.5.2026 julkaisema uutinen Euroopan datakeskustarpeesta osuu myös Lohjan suuntaan. Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Henna Virkkunen arvioi Ylen Ykkösaamussa, että Eurooppa tarvitsee lähivuosina selvästi nykyistä enemmän datakeskuksia. Lohjalla aihe ei ole enää vain etäinen EU- tai teknologiauutinen, sillä datakeskuksia suunnitellaan ja rakennetaan jo lähialueilla, ja Lohjalla on hyväksytty oma datakeskukseen liittyvä tonttikauppa Virkkalan Kittfallissa.

Datakeskuksista tuli arjen infrastruktuuria

Datakeskus kuulostaa helposti tekniseltä sanalta, mutta käytännössä kyse on arjen digipalveluiden taustakoneesta. Valokuvat, viestit, yritysten pilvipalvelut, tekoälysovellukset, verkkokaupat, viranomaispalvelut ja etätyö nojaavat siihen, että tietoa voidaan tallentaa ja käsitellä turvallisesti.

Ylen uutisen mukaan Virkkunen korosti, että eurooppalaisen datan säilyttämisellä Euroopassa on merkitystä. Samassa keskustelussa nousi esiin myös se, että suuri osa Euroopan pilvipalveluista on amerikkalaisten yritysten käsissä. Lohjan näkökulmasta tämä tekee datakeskuksista sekä elinkeinokysymyksen että luottamuskysymyksen: missä data sijaitsee, kuka sitä käsittelee ja millaisia paikallisia vaikutuksia hankkeilla on.

Kolme asiaa, jotka muuttavat keskustelua

  • Tekoäly lisää kapasiteettitarvetta: tekoälypalvelut vaativat paljon laskentatehoa, mikä kasvattaa datakeskusten kysyntää.
  • Dataan liittyy turvallisuutta: julkiset palvelut, yritykset ja kotitaloudet käyttävät yhä enemmän pilvipalveluita.
  • Paikallinen vaikutus näkyy maankäytössä: datakeskukset tarvitsevat tontteja, sähköä, liikenneyhteyksiä ja ympäristöselvityksiä.

Lohjalla taustalla on Virkkalan Kittfallin tonttikauppa

Lohja hyväksyi vuonna 2025 datakeskukseen liittyvän tonttikaupan Virkkalan Kittfallissa. Ylen tuolloin julkaisemien tietojen mukaan kyse oli noin 217 420 neliömetrin tontista, joka myytiin Hypercon tytäryhtiölle Finedge Real Estate and Data Centre Oy:lle noin 1,8 miljoonalla eurolla. Kaupunki katsoi tuolloin, ettei kaupalle ollut ilmennyt estävää tekijää.

Hankkeiden ympärillä on kuitenkin myös kysymyksiä, joihin asukkaat odottavat ymmärrettävästi selkeitä vastauksia. Niitä ovat esimerkiksi sähkönkulutus, rakentamisen aikainen liikenne, maisemavaikutukset, työpaikat, verotulot, turvallisuus ja se, miten mahdollinen hukkalämpö voitaisiin hyödyntää. Datakeskus ei ole vain yksi rakennus teollisuusalueella, vaan se voi muuttaa kokonaisen alueen kehityssuuntaa vuosiksi eteenpäin.

Lähialueilla rakentaminen on jo näkyvää

Lohjan naapurissa Vihdissä Microsoftin datakeskushanke on edennyt vaiheittain. Microsoft kertoi 28.4.2026, että Espooseen, Kirkkonummelle ja Vihtiin sijoittuvan datakeskusalueen toisen vaiheen rakentamispäätös on vahvistettu ja töiden on tarkoitus käynnistyä vuoden 2026 aikana. Vihdin kunnan mukaan ensimmäisen vaiheen työt aloitettiin loppuvuonna 2024 ja niiden arvioidaan valmistuvan vuodenvaihteen 2026–2027 paikkeilla.

Ympäristö.fi-palvelussa Vihdin datakeskuksen hankealueen kerrotaan olevan noin 60 hehtaaria ja sijaitsevan Vanhan Turuntien sekä Turunväylän välisellä alueella. Alueellinen vaikutus ei pysähdy kuntarajaan, sillä työmaat, liikenne, energiaverkot ja osaajatarpeet koskettavat laajemmin Länsi-Uuttamaata.

Seurattavaa lohjalaiselle lukijalle

  • Maankäyttö: millaisia kaava-, lupa- ja tonttipäätöksiä Lohjalla tehdään datakeskuksiin liittyen.
  • Energia: miten sähkönkulutus, varavoima ja mahdollinen hukkalämmön hyödyntäminen ratkaistaan.
  • Työpaikat: syntyykö pysyviä paikallisia työpaikkoja vai painottuvatko vaikutukset rakennusvaiheeseen.
  • Luottamus: miten hankkeista viestitään asukkaille ja kuinka avoimesti vaikutuksia arvioidaan.

Datakeskuskeskustelun myönteinen puoli on se, että Lohja voi päästä mukaan kasvavaan digitaaliseen talouteen, jos hankkeet toteutuvat vastuullisesti ja avoimesti. Ratkaisevaa on, että kaupunki, yritykset ja viranomaiset pitävät asukkaat mukana tiedon äärellä jo ennen kuin raskaat päätökset ovat valmiita.

Lähteet