Tekoälylukutaidosta halutaan kansalaistaito – Lohjalla kyse on arjen palvelujen ymmärtämisestä
Lohja, 25.4.2026. Tekoäly nousi 25.4.2026 poliittisen keskustelun kärkeen, kun Keskustan puoluevaltuusto julkaisi kannanoton, jonka mukaan kaikki suomalaiset on pidettävä mukana tekoälykehityksessä. Lohjan arjessa tämä tarkoittaa ennen kaikkea kahta asiaa: digipalvelujen pitää olla ymmärrettäviä, ja niille, jotka eivät pärjää verkossa yksin, on oltava edelleen toimiva tuki.
Kannanoton ydin
Keskustan mukaan tekoälylukutaito ja tekoälyn vastuullinen käyttö pitäisi nähdä kansalaistaitoina. Puolue korostaa, että oppimismahdollisuuden pitäisi koskea ihmisiä iästä, taustasta ja asuinpaikasta riippumatta.
Yle kertoi samana päivänä, että Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen nosti tekoälyn esiin myös julkisen sektorin tuottavuuden välineenä. Ajatus on, että tekoäly voisi nopeuttaa hallinnon rutiineja ja vapauttaa ihmisiä tehtäviin, joissa tarvitaan harkintaa, vuorovaikutusta ja paikallistuntemusta.
Neljä arjen suuntaa
- Palvelut: Tekoäly voi nopeuttaa lomakkeiden käsittelyä, asiakirjojen järjestelyä ja asiakaspalvelun taustatyötä. Se ei kuitenkaan saa tehdä palvelusta vaikeampaa niille, jotka tarvitsevat ihmisen apua.
- Työelämä: Moni lohjalainen kohtaa tekoälyn ensin työpaikan ohjelmissa, hakemusten teossa, raportoinnissa tai asiakastyössä. Perustaitojen opettelu voi vähentää epävarmuutta.
- Opiskelu: Koulussa ja opinnoissa tärkeää on oppia, milloin tekoäly auttaa ja milloin se voi johtaa harhaan. Taito arvioida vastausten luotettavuutta on yhtä tärkeä kuin itse työkalun käyttö.
- Turvallisuus: EU:n tekoälyasetus rakentuu riskiperusteisesti. Traficomin mukaan tavoitteena on edistää luotettavaa tekoälyn käyttöä ja varmistaa, etteivät tekoälyjärjestelmät vaaranna terveyttä, turvallisuutta tai perusoikeuksia.
Ei vielä päätös, vaan poliittinen avaus
Keskustan kannanotto ei ole laki eikä Lohjan kaupungin päätös. Se on poliittinen avaus siitä, millaisena tekoälyn rooli nähdään tulevassa yhteiskunnassa. Paikallisesti tärkein kysymys on käytännöllinen: miten varmistetaan, että uudet digipalvelut säästävät aikaa ilman, että osa ihmisistä putoaa kyydistä.
Toiveikas puoli on se, että tekoälyä ei tarvitse nähdä vain teknisenä murroksena. Parhaimmillaan se voi olla arjen apuväline, joka tekee palveluista nopeampia ja vapauttaa työntekijöitä kohtaamisiin, joissa ihmisen läsnäolo on korvaamaton.
