Lohja, 27.3.2026. Lohjan kaupungin vuoden 2025 tilinpäätös valmistui 27.3.2026, ja kokonaiskuva on kaksijakoinen. Tilikausi jäi 1,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mutta tulos oli silti selvästi parempi kuin vielä aiemmin pelätty noin kuuden miljoonan euron miinus. Samaan aikaan kaupungin velka asukasta kohti jatkoi nousuaan, joten helpotus ei vielä tarkoita, että talouspaine olisi ohi.
Luvut yhdellä silmäyksellä
| Tunnusluku | Mitä 27.3.2026 julkaistu aineisto kertoo |
|---|---|
| Tilikauden tulos | 1,5 miljoonaa euroa alijäämäinen |
| Aiempi arvio | Noin 6 miljoonaa euroa alijäämää |
| Toimintakate | 6,9 miljoonaa euroa arvioitua parempi |
| Investoinnit | 20,7 miljoonaa euroa |
| Vuosikate | 19,5 miljoonaa euroa |
| Lainamäärä / asukas | 4 279 euroa, kun vuotta aiemmin taso oli 4 018 euroa |
Mistä odotettua parempi lopputulos syntyi?
Tilinpäätöksen valossa Lohjan helpotus tuli ennen kaikkea käyttötaloudesta. Toimintatuottoja kertyi arvioitua enemmän, toimintakulut jäivät budjetoitua pienemmiksi ja säästöjä syntyi muun muassa materiaalihankinnoissa sekä energiakuluissa. Kaupungin mukaan tuloja vahvistivat erityisesti saadut avustukset, oppilaiden kotikuntakorvaukset ja rakennusten vuokratuotot.
Samaan aikaan verotulojen kehitys jäi odotettua heikommaksi. Verotuloja kertyi noin 4,1 miljoonaa euroa ennakoitua vähemmän, ja lisäksi poistot ylittivät budjetoidun tason. Näin syntyi tilanne, jossa parempi käyttötalous pehmensi iskua, mutta ei poistanut alijäämää kokonaan.
Vuosi 2026 ei vielä päästä löysäämään
Vaikka vuoden 2025 lopputulos oli Lohjalle helpotus, kaupungin viesti 27.3.2026 on silti varovainen. Kuluvan vuoden muutettu talousarvio on edelleen alijäämäinen, ja sopeutustoimia on jo tehty 1,6 miljoonan euron edestä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Lohjalla puhutaan nyt vähemmän äkkijarrutuksesta ja enemmän pitkästä, kurinalaisesta taloudenpidosta.
Lohjalaiselle asukkaalle uutinen merkitsee ennen kaikkea sitä, että palveluista ja investoinneista käytävä keskustelu jatkuu tiukkana myös vuonna 2026. Rahaa ei enää katsota vain yhden tilikauden kautta, vaan sen kautta, miten kaupunki pystyy pitämään vetovoimansa samalla kun velka ei karkaa liian kauas.
