Kysely: joka kolmas työssäkäyvä ei palaudu vuosilomalla – kuormitusta on purettava jo arjessa
Lohja, 27.7.2026. Noin kolmannes työssä käyvistä vastaajista kokee, ettei vuosiloma riitä kunnolliseen palautumiseen. SD Worxin 27.7.2026 julkaisemassa kyselyssä vaikeudet korostuivat 25–44-vuotiailla sekä naisilla ja suorittavaa työtä tekevillä.
Ikäryhmien ero oli suuri
Kaikista työssä käyvistä vastaajista 32 prosenttia arvioi palautuvansa vuosilomalla vain osittain tai ei lainkaan. 25–44-vuotiailla osuus oli noin 42 prosenttia. Sen sijaan 55–64-vuotiaista heikosti palautui noin 19 prosenttia.
Naisista palautumisvaikeuksia raportoi 36 prosenttia ja miehistä noin 26 prosenttia. Suorittavaa työtä tekevillä osuus oli noin 35 prosenttia, kun ylemmistä toimihenkilöistä samalla tavalla vastasi noin 26 prosenttia.
Nuorimmilla aikuisilla ongelma näkyi erityisesti työajatuksista irrottautumisessa. 18–24-vuotiaista 69 prosenttia kertoi irrottautumisen olevan vaikeaa. Täydellisesti työstä koki pääsevänsä irti 42 prosenttia.
Kyselyn rajat on huomioitava
Tulokset eivät ole virallista työelämätilastoa, vaan henkilöstö- ja palkkahallinnon palveluja tarjoavan SD Worxin tilaama kysely.
Sähköiseen kyselyyn vastasi toukokuussa 2026 yhteensä 1 000 Suomessa asuvaa täysi-ikäistä. Noin 44 prosenttia vastaajista ei ollut työelämässä tai ei ottanut kantaa palautumista koskeviin kysymyksiin. Palautumista kuvaavien prosenttien vastaajajoukko on siten selvästi pienempi kuin kyselyn kokonaisotos.
Tulokset kertovat vastaajien omista kokemuksista. Ne eivät osoita, että vuosiloma aiheuttaisi palautumisvaikeuksia, eivätkä ne kerro yksittäisten työpaikkojen tilanteesta Lohjalla.
Palautuminen alkaa työpäivästä
Työterveyslaitoksen mukaan palautumista ei voida säästää pelkästään lomalle. Kuormituksen ja levon pitäisi vuorotella jo tavallisen työpäivän aikana. Taukoamaton kuormitus voi kuluttaa voimavaroja niin paljon, ettei lomajakso yksin riitä korjaamaan tilannetta.
Palautumisvaikeutta ei siksi pidä tulkita vain työntekijän henkilökohtaiseksi epäonnistumiseksi. Työmäärä, työajat, henkilöstöresurssit, epäselvät vastuut ja jatkuva tavoitettavuus ovat asioita, joihin voidaan vaikuttaa myös työpaikan päätöksillä.
Arjen tarkistuslista
- Tauota ennen uupumista: lyhyet, säännölliset tauot ovat hyödyllisempiä kuin yritys korjata jatkuva kuormitus yhdellä pitkällä lomalla.
- Rajaa työpäivän loppu: sähköpostien ja työviestien seuraamiselle kannattaa sopia selkeät ajat, ellei tehtävä edellytä päivystämistä.
- Tarkista työn mitoitus: toistuvat ylityöt, väliin jäävät ruokatauot ja jatkuva kiire ovat syitä keskustella työjärjestelyistä esihenkilön kanssa.
- Huolehdi perusasioista: säännöllinen uni, ruokailu, liikkuminen ja mielekäs vapaa-aika tukevat palautumista, vaikka ne eivät korvaa työpaikan vastuuta kuormituksen hallinnasta.
- Hae tukea ajoissa: jos univaikeudet, uupumus tai työstä irrottautumisen vaikeus jatkuvat, asian voi ottaa esille työterveyshuollossa tai muussa terveydenhuollossa.
Loma ei ole huoltotauko
Vuosiloman tehtävänä on tarjota lepoa ja vapaa-aikaa, mutta sen ei pitäisi toimia ainoana keinona selvitä kuormittavasta työvuodesta. Kestävämpi ratkaisu syntyy siitä, että työpäiviin jää riittävästi taukoja, työmäärä vastaa käytettävissä olevaa aikaa ja työntekijä pystyy irrottautumaan tehtävistään vapaa-ajalla.
Kyselyn huolestuttavien lukujen rinnalla on myös vaikutusmahdollisuus: palautumista voidaan parantaa muuttamalla työn rakenteita. Keskustelu kannattaa aloittaa ennen kuin kuormitus näkyy pitkittyneenä oireiluna tai työkyvyn heikkenemisenä.
