Viranomaisten asiakirjojen säilytys uudistui heinäkuun alussa
Lohja, 1.7.2026. Uusi arkistointilaki tuli voimaan 1.7.2026. Lohjalaiselle muutos ei välttämättä näy heti asiointitiskillä tai sähköisessä lomakkeessa, mutta se vaikuttaa siihen, miten viranomaisten asiakirjoja ja tietovarantoja säilytetään tulevia vuosia varten.
Uudistus koskee viranomaisten muistia
Kansallisarkiston mukaan laki säätelee viranomaisten asiakirjojen ja tietovarantojen arkistointia sekä Kansallisarkiston vastaanottamia yksityisiä arkistoaineistoja. Samalla aiempi arkistolaki vuodelta 1994 kumoutui.
Käytännössä kyse on siitä, miten yhteiskunnan päätökset, valmistelut, tiedot ja asiakirjat pysyvät löydettävinä myös silloin, kun järjestelmät, organisaatiot ja palvelut muuttuvat. Lohjalla tämä koskee arjen taustalla esimerkiksi kuntalaisia palvelevia viranomaisprosesseja ja niiden dokumentointia.
Kolme muutosta arjen taustalla
- Siirrot Kansallisarkistoon joustavoituvat: viranomaiset voivat siirtää asiakirjoja ja tietovarantoja Kansallisarkistoon aiempaa laajemmin ja joustavammin.
- Arkistollinen arvo määritellään tarkemmin: lain tasolla täsmennetään, millainen tieto kuuluu säilyttää pysyvästi.
- Arkistointi kytkeytyy tiedonhallintaan: arkistoinnin suunnittelu liitetään entistä selvemmin siihen, miten tietoa syntyy ja käsitellään viranomaisen normaalissa työssä.
Tiedon säilyminen on myös asukkaan etu
Kun viranomaisen tieto säilyy järjestelmällisesti, vanhojen päätösten taustoja on helpompi tarkistaa. Tämä voi auttaa asukasta, tutkijaa, mediaa ja paikallishistoriasta kiinnostunutta silloin, kun tarvitaan luotettavaa tietoa siitä, mitä on päätetty ja millä perusteilla.
Kansallisarkisto korostaa, että kaikki ei muutu yhdessä päivässä. Arkistoinnin perusperiaatteet säilyvät, ja viranomaisille tarjotaan tukea uuden lain toimeenpanoon. Lohjalaisen näkökulmasta tärkein viesti on yksinkertainen: julkinen tieto ei ole vain tämän hetken työväline, vaan myös tulevaisuuden muistijälki.
