Lohjan 50 000 euron osallistuva budjetti siirtyi äänestykseen – yli 200 ideasta seulottiin 14 jatkoon

Lohjan 50 000 euron osallistuva budjetti siirtyi äänestykseen – yli 200 ideasta seulottiin 14 jatkoon
Kuvituskuva – Wikimedia Commons (eelisp), CC BY-SA 3.0

Lohja, 31.3.2026. Lohjan osallistuva budjetointi siirtyi 31.3.2026 vaiheeseen, jossa asukkaat voivat ohjata 50 000 euron yhteisen määrärahan käyttöä. Yli 200 ehdotuksesta jatkoon valittiin 14 toteuttamiskelpoista ideaa. Kyse ei ole vain yhdestä äänestyksestä, vaan siitä, millaisiin arjen parannuksiin kaupunki uskoo ja mihin lohjalaiset haluavat rahaa suunnata.

Kaupungin yhteinen raha sai rajatut vaihtoehdot

Tiiviisti luvuissa: budjetti 50 000 euroa, ehdotuksia yli 200, jatkoon päässeitä 14 ja äänestysaika 31.3.–19.4.2026 klo 23.45 asti. Kaupunki kertoo, että valittuja kohteita voidaan toteuttaa yksi suuri tai useampi pienempi sen mukaan, miten äänet ja kustannukset asettuvat.

Osallistuvan budjetoinnin tämän vuoden teema on Meidän kaupunki. Se tekee uutisesta lohjalaisittain kiinnostavan juuri siksi, että päätös ei kohdistu vain yhteen hallinnon lokeroon, vaan voi näkyä useissa kaupunginosissa ja erilaisissa arjen palveluympäristöissä vuoden 2026 aikana.

Vuoden 2026 viesti on käytännöllinen

Osallistuva budjetointi toimii kunnassa parhaiten silloin, kun ideat muuttuvat näkyviksi toteutuksiksi. Siksi olennaista ei ole vain äänestysvaiheen alkaminen, vaan se, että kaupunki on jo karsinut ehdotukset toteutuskelpoisiksi. Se tuo keskusteluun realismia: lohjalaiset eivät äänestä pelkkiä toiveita, vaan vaihtoehtoja, joilla on mahdollisuus muuttua konkreettisiksi hankinnoiksi tai parannuksiksi vuoden 2026 aikana.

Asukasvaikuttaminen siirtyi puheesta päätöksiin

Lohjalla osallistuvan budjetoinnin merkitys on siinä, että se tekee kaupungin taloudesta hetkeksi tavallisen asukkaan kokoisen. Summa ei ratkaise kaikkea, mutta se riittää näyttämään, miten vahvasti ihmiset haluavat vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä. Kun ehdotuksia tuli yli 200, kiinnostus kertoo jo itsessään, että kaupunkia halutaan kehittää muullakin tavalla kuin valtuustosalin kautta.

Lähteet