Labore ennustaa palkansaajille ostovoiman kasvua, työttömille heikennystä
Lohja, 22.10.2026. Työssäkäyvien kotitalouksien ostovoiman ennakoidaan vahvistuvan vuonna 2027, mutta työttömien tilanne kehittyy toiseen suuntaan. Ero näkyy Työn ja talouden tutkimus Laboren 22.10.2026 julkaisemissa esimerkkiperhelaskelmissa.
Laskelmissa seurataan kahdeksaa kuvitteellista kotitaloutta vuosina 2026–2028. Mukana on erilaisia palkansaajaperheitä, yksinasuvia työttömiä ja eläkeläispariskunta. Kullekin on muodostettu oma kulutuskori, jotta hintojen muutosta voidaan verrata juuri kyseisen kotitalouden menoihin.
Palkankorotukset tukevat kasvua
Vuodesta 2026 vuoteen 2027 työntekijäperheen ja yksinasuvan korkeakoulutetun ostovoiman arvioidaan kasvavan noin 1,8 prosenttia. Toimihenkilöperheen, hyvätuloisen pariskunnan ja yksinhuoltajaperheen ennustettu kasvu on noin 1,6 prosenttia.
Yleistukea saavan työttömän esimerkkihenkilön ostovoima puolestaan heikkenee noin 0,4 prosenttia ja ansiosidonnaista päivärahaa saavan noin prosentin.
Palkansaajien kehitystä tukevat laskelmissa palkankorotukset ja vuodelle 2027 ennakoidut veronkevennykset. Raportissa palkkatulojen oletetaan kasvavan 3,5 prosenttia sekä vuonna 2026 että vuonna 2027. Kyse on ennusteen oletuksesta, joten oman palkkapussin kehitys voi poiketa siitä.
Asumismenot erottavat kotitalouksia
Työttömien esimerkkihenkilöiden kulutuksesta lähes 40 prosenttia muodostuu vuokrasta. Vuokrien nousu vaikuttaa siksi heidän ostovoimaansa voimakkaasti.
Raportti havainnollistaa myös, kuinka palkankorotus ja käytettävissä olevien tulojen kasvu voivat erota toisistaan. Yksinhuoltajan esimerkissä osa palkankorotuksen hyödystä kuluu asumistuen menetyksen kattamiseen.
Ostovoima kuvaa sitä, mitä tuloilla voi hankkia hintojen muutoksen jälkeen. Tilille tuleva suurempi euromäärä ei siis yksin kerro, kuinka paljon rahaa jää asumisen, ruoan ja muiden välttämättömien menojen jälkeen.
Oma budjetti kertoo liikkumavaran
Lohjalaisen kotitalouden suunnittelussa kannattaa käyttää oman asumisen, lämmityksen ja liikkumisen todellisia kustannuksia. Esimerkiksi vuokralaisen, asuntovelallisen ja pitkää työmatkaa kulkevan menot voivat painottua eri tavoin.
Takuusäätiö neuvoo varaamaan budjetissa rahat ensin asumiseen, ruokaan, lääkkeisiin, puhelimeen ja liikkumiseen. Sen budjettilaskurilla voi hahmottaa kuukausittaiset menot ja ennakoida harvemmin maksettavia laskuja.
Laskelma auttaa tunnistamaan ajoissa sekä mahdollisen säästövaran että tilanteen, jossa välttämättömät menot ylittävät tulot. Jälkimmäisessä tilanteessa siitä saa konkreettisen pohjan tukien ja talousneuvonnan tarpeen selvittämiseen.
