Lyhytterapia voi auttaa myös vaikeista masennus- ja ahdistusoireista kärsiviä
Lohja, 12.10.2026. Lyhytterapiasta voi olla hyötyä myös ihmisille, joiden masennus- tai ahdistusoireet ovat voimakkaita. Helsingin yliopiston tutkijan Kasperi Mikkosen väitöstutkimuksen tuloksista kerrottiin 12.10.2026. Aamuset-kaupunkimedia julkaisi aiheesta uutisen samana päivänä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin noin 6 500 julkisten mielenterveyspalvelujen asiakasta eri puolilta Suomea. Masennus- ja ahdistusoireet vähenivät hoidon aikana keskimäärin selvästi.
Tulos on merkittävä, sillä lyhytterapiaa pidetään usein ensisijaisesti lievempien mielenterveysoireiden hoitomuotona.
Myös voimakkaasti oireilevien tilanne parani
Mikkosen tutkimuksessa oireet lievittyivät myös niillä asiakkailla, joiden lähtötilanne oli vaikeampi. Hoidosta hyötyivät myös ihmiset, jotka olivat aiemmin saaneet psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai Kelan kuntoutuspsykoterapiaa.
Kaikkien ryhmien tulokset eivät kuitenkaan olleet samanlaisia. Aiemmin pitkäkestoisempaa hoitoa saaneilla oireiden väheneminen jäi keskimäärin pienemmäksi kuin muilla asiakkailla.
Tutkimus antaa siten perusteita arvioida lyhytterapian soveltuvuutta aiempaa laajemmalle asiakasjoukolle. Se ei tarkoita, että lyhytterapia olisi jokaiselle riittävä hoito.
Lyhyt hoito ei tarkoita yhtä tapaamista
Lyhytterapia on psykososiaalista hoitoa, jossa tapaamisia on huomattavasti vähemmän kuin pitkäkestoisessa psykoterapiassa. Tavallisesti puhutaan noin kymmenestä käynnistä, vaikka käytetty menetelmä ja hoidon pituus vaihtelevat.
Mikkosen tutkimukseen sisältyneessä seitsemän käynnin kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvassa hoito-ohjelmassa asiakkaiden oireita seurattiin tapaamisten aikana.
Tulosten tulkinnassa on tärkeää huomata, että kyse oli tavanomaisessa hoidossa kerätystä aineistosta. Asiakkaiden oireiden muutoksia voitiin seurata, mutta ilman satunnaistettua vertailuryhmää kaikkia muutoksia ei voida varmasti osoittaa pelkästään terapian aiheuttamiksi.
Hoidon saatavuutta voitaisiin parantaa koulutuksella
Tutkija Kasperi Mikkonen nostaa esiin ammattilaisten koulutuksen. Lyhytterapian laajempi käyttö edellyttää riittävää osaamista ja sitä, että hoitoa voidaan tarjota osana tavallisia julkisia mielenterveyspalveluja.
Osa ammattilaisten koulutuksesta voidaan toteuttaa digitaalisesti. Mikkosen mukaan digitaalisesti tuetulla terapiakoulutuksella on saavutettu yhtä hyviä oppimistuloksia kuin perinteisillä opetusmenetelmillä.
Henkilöstön kouluttaminen ei kuitenkaan yksin ratkaise mielenterveyspalvelujen saatavuutta. Tarvitaan myös toimivat hoitoketjut ja mahdollisuus ohjata asiakas tarvittaessa vaativampaan hoitoon.
Tulokset koskevat valtakunnallista aineistoa
Tutkimuksessa oli mukana asiakkaita kaikilta Suomen hyvinvointialueilta sekä Helsingistä. Länsi-Uusimaa kuului siten tutkimuksen kattamaan alueeseen, mutta Lohjan asiakkaiden tuloksia ei julkaistussa uutisessa eritelty.
Tutkimuksen perusteella ei myöskään voi sanoa, että Lohjan mielenterveyspalvelujen hoitojonot olisivat lyhentyneet tai että uusia terapiapalveluja olisi päätetty ottaa käyttöön.
Tulokset tarjoavat kuitenkin tietoa, jota hyvinvointialueet voivat hyödyntää palveluja kehittäessään. Lyhytterapia voi olla yksi tapa tarjota apua aikaisemmassa vaiheessa ja useammalle sitä tarvitsevalle.
