Rautateillä matkustaminen säilyi turvallisena, tasoristeyksissä kehitys oli synkempi
Lohja, 6.10.2026. Suomen rautateillä liikennöitiin vuonna 2025 aiempaa enemmän, mutta yleinen turvallisuustaso säilyi hyvänä. Traficomin 6.10.2026 julkaisemassa turvallisuuskatsauksessa yksi kehityskohde erottuu kuitenkin selvästi: tasoristeysonnettomuuksia tapahtui hieman edellisvuotta vähemmän, mutta niiden seuraukset olivat huomattavasti vakavampia.
Traficomin luvut ovat valtakunnallisia eivätkä Lohjan onnettomuustilastoja. Aiheella on silti paikallinen yhteys, sillä Hanko–Hyvinkää-rata kuuluu Lohjan liikenneympäristöön ja kaupungissa on selvitetty radan tulevaa hyödyntämistä myös matkustajaliikenteessä.
Vuoden 2025 turvallisuuskuva
- Suomen rataverkolla liikennöitiin 50,6 miljoonaa junakilometriä.
- Kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin ennätykselliset 16,1 miljoonaa matkaa.
- Merkittäviä rautatieonnettomuuksia tapahtui 15, kun vuonna 2024 niitä oli 11.
- Merkittävien onnettomuuksien määrä jäi kasvusta huolimatta alle viimeisen kymmenen vuoden keskiarvon.
- Tasoristeysonnettomuuksia tapahtui 10, kun vuonna 2024 niitä oli 11.
- Tasoristeysonnettomuuksissa kuoli viisi ihmistä. Vuonna 2024 kuolonuhreja ei ollut.
Junamatkustajien turvallisuus säilyi vahvana
Rautatieliikenteen kasvu ei Traficomin mukaan johtanut yleisen turvallisuustason heikkenemiseen. Vuonna 2025 ei tapahtunut yhtään junien välistä törmäystä, ja matkustajien turvallisuus säilyi erinomaisella tasolla.
Onnettomuuksien kokonaismäärää tarkasteltaessa onkin tärkeää erottaa toisistaan junissa matkustamiseen liittyvä turvallisuus ja tilanteet, joissa tie tai ihminen kohtaa rautatien ulkopuolelta.
Tasoristeykset muodostavat tässä oman riskiryhmänsä. Vaikka onnettomuuksien määrä pieneni yhdellä tapauksella vuodesta 2024, kuolemantapausten kasvu kertoo siitä, että yksittäisen törmäyksen seuraukset voivat olla erittäin vakavia.
Tuttu reitti voi lisätä virhearvion riskiä
Liikenneturvan mukaan suuri osa tasoristeysonnettomuuksista sattuu kokeneelle kuljettajalle tutussa ympäristössä, usein päiväsaikaan ja hyvissä olosuhteissa. Rutiini voi johtaa oletukseen siitä, ettei junaa normaalisti tule tiettyyn aikaan.
Rautatiellä voi kuitenkin kulkea aikataulutetun liikenteen lisäksi yksittäisiä vetureita ja ratatyökoneita. Muistikuva tavallisista junien kulkuajoista ei siksi ole turvallinen peruste radan ylittämiselle.
Lohjan näkökulmasta tämä on olennainen periaate juuri siksi, että Hanko–Hyvinkää-rata ei ole ympäristöstä irrallinen rataosuus. Sen ympärillä on teitä, liikkumista ja alueita, joissa radan olemassaolo kuuluu paikalliseen arkeen.
Turvallinen ylitys alkaa ennen kiskoja
- Hidasta ajoissa. Nopeuden pitää olla niin alhainen, että ennen rataa ehtii tarvittaessa pysähtyä.
- Katso ja kuuntele. Junan puuttumista ei pidä päätellä pelkästään varoituslaitteesta tai tutusta aikataulusta.
- Älä ylitä hälytyksen aikana. Jos puomi laskee, varoituslaite toimii tai juna lähestyy, radalle ei lähdetä.
- Tarkista rata vielä puomien noustessa. Toisesta suunnasta voi olla tulossa toinen juna.
Liikenneturva muistuttaa, ettei juna pysty väistämään ja sen pysähtymismatka voi olla suuri. Siksi tienkäyttäjän tekemä havainto ennen ylitystä on ratkaiseva osa turvallisuutta.
Pitkän aikavälin suunta on parempi
Vuoden 2025 kuolemantapaukset tekevät tasoristeysturvallisuuden tilanteesta vakavan, mutta kehityksessä on myös myönteinen puoli. Traficomin mukaan tasoristeysturvallisuus on pitkällä aikavälillä parantunut.
Turvallisuutta voidaan kehittää sekä infrastruktuurilla että toiminnalla. Liikenneturva nostaa keinoiksi esimerkiksi näkemäalueiden raivaamisen, varoituslaitteiden kunnossapidon, uusien varoituslaitteiden asentamisen ja vaarallisimpien tasoristeysten poistamisen.
Traficom teki vuonna 2025 yhteensä 55 rautatiejärjestelmän valvontatoimenpidettä. Viraston mukaan turvallisuuden hallinnassa havaittiin myönteistä kehitystä, vaikka riskienhallintaan ja omavalvontaan jäi edelleen parannettavaa.
Viiden ihmisen kuolema osoittaa, ettei pitkäaikainen hyvä kehitys poista yksittäisten tasoristeysten riskiä. Samalla juuri pitkän aikavälin kehitys kertoo, että teknisillä ratkaisuilla, valvonnalla ja ennakoivalla käyttäytymisellä on mahdollista vähentää onnettomuuksia edelleen.
