Suomalaisten työkyky koheni, mutta uupumus pitää pintansa
Lohja, 5.10.2026. Suomalaisten kokemus omasta työkyvystään on vahvistunut vuodessa, mutta työuupumukseen liittyvä oireilu ei ole kehittynyt samaan suuntaan. Työterveyslaitoksen 5.10.2026 julkaiseman tutkimustiedotteen mukaan 43 prosenttia työssä käyvistä arvioi työkykynsä erinomaiseksi kesällä 2026.
Kesällä 2025 vastaava osuus oli 39 prosenttia. Kehityksessä on siten myönteinen puoli, mutta tutkimus nostaa samalla esiin työpaikkojen arjessa ratkaistavia kuormitustekijöitä.
Työkyky muodostuu useasta osasta
Työterveyslaitos tarkasteli työkykyä fyysisen, kognitiivisen, sosiaalisen ja emotionaalisen työkyvyn sekä osaamisen kautta.
Fyysisiin vaatimuksiin koki vastaavansa täysin 67 prosenttia vastaajista. Emotionaalisen työkyvyn kohdalla vastaava osuus oli 41 prosenttia, mikä oli tarkastelluista ulottuvuuksista matalin.
Kognitiivinen ja emotionaalinen työkyky sekä osaamiseen liittyvä työkyky olivat vahvistuneet kesään 2025 verrattuna. Fyysisessä ja sosiaalisessa työkyvyssä ei havaittu vastaavaa muutosta.
Etätyön määrällä ei tutkimuksessa havaittu yhteyttä yleiseen työkykyyn. Tulos ei tarkoita, että etätyön järjestelyillä ei olisi merkitystä yksittäiselle työntekijälle, vaan että aineistossa etätyön määrä ei selittänyt yleisen työkyvyn tasoa.
Uupumusoireilu pysyi korkealla
Työterveyslaitoksen mukaan 26 prosentilla työntekijöistä oli kohonnut työuupumuksen riski tai todennäköinen työuupumus. Kyse on tutkimuksessa käytetystä oire- ja riskiluokituksesta, ei siitä, että joka neljännellä suomalaisella työntekijällä olisi lääkärin tekemä työuupumusdiagnoosi.
Uupumusoireita esiintyi sekä työntekijöillä että esihenkilöillä enemmän kuin ennen koronapandemiaa.
Alle 30-vuotiaiden tilanteessa näkyi kaksijakoisuus. Yli puolet nuorista työntekijöistä arvioi työkykynsä erinomaiseksi, mutta heidän työhyvinvoinnissaan näkyi samalla muita ikäryhmiä vähemmän työn imua sekä enemmän työssä tylsistymistä ja yksinäisyyttä. Työuupumusoireissa ei sen sijaan havaittu ikäryhmien välisiä eroja.
Työpaikan tarkistuslista
- Turhaa raportointia ja päällekkäisiä prosesseja voidaan käydä läpi, jos ne vievät aikaa varsinaiselta työltä.
- Työn ydintehtävät ja vastuut kannattaa määritellä riittävän selkeästi, jotta ristiriitaiset odotukset eivät kasaudu yksittäiselle työntekijälle.
- Kiiretilanteissa työtehtävien tärkeysjärjestyksestä on hyödyllistä sopia yhdessä sen sijaan, että kaikki tehtävät käsitellään yhtä kiireellisinä.
- Työn kuormitusta kannattaa arvioida myös silloin, kun työntekijä suoriutuu tehtävistään hyvin, sillä hyvä työkyky ja uupumusoireet voivat esiintyä samanaikaisesti.
Tulos ei ole Lohjan oma työhyvinvointimittaus
Tutkimuksen luvut kuvaavat työssä käyviä suomalaisia valtakunnallisesti. Niistä ei voida päätellä, että esimerkiksi täsmälleen 26 prosentilla Lohjan työntekijöistä olisi kohonnut työuupumusriski.
Kesän 2026 kyselyyn vastasi 3 778 työikäistä. Kesän 2025 vertailuaineistossa vastaajia oli 3 823. Osaa tuloksista verrattiin myös loppuvuoden 2019 tilanteeseen.
Luvut tarjoavat kuitenkin paikallisille työpaikoille vertailupinnan. Tutkimuksessa keskeisiksi kuormitustekijöiksi nousivat muun muassa byrokraattiset vaatimukset ja rooliristiriidat. Ne ovat asioita, joihin organisaatio voi vaikuttaa työn järjestelyillä ilman, että vastuu jaksamisesta jätetään vain yksittäiselle työntekijälle.
Työkyvyn vahvistuminen osoittaa, ettei suunta ole yksiselitteisesti huonompi. Samalla uupumusoireiden sitkeys muistuttaa, että työelämän kehittämistä tarvitaan edelleen myös silloin, kun suuri osa työntekijöistä kokee selviytyvänsä työstään hyvin.
