Energiatehokkuussopimuksilla saavutettiin ennätyssäästöt
Lohja, 24.9.2026. Yritysten ja kuntien energiatehokkuustoimilla saavutettu vuotuinen energiansäästö on noussut Suomessa 18,6 terawattituntiin. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön 24.9.2026 julkaisemien tietojen mukaan päättynyt sopimuskausi tuotti järjestelmän 30-vuotisen historian suurimman säästön.
Lohjan kaupunginvaltuusto päätti jo 23.3.2026 liittymisestä uuteen julkisen alan energiatehokkuussopimukseen. Valtakunnalliset tulokset koskevat edellistä kautta, mutta kaupungin työ jatkuu vuosien 2026–2035 järjestelyssä.
Edellisestä kaudesta seuraavaan
- 2017–2025: Sopimuksiin osallistuneet yritykset ja kunnat toteuttivat yhteensä noin 34 500 energiatehokkuustoimenpidettä. Niihin investoitiin yli 2,1 miljardia euroa.
- 23.3.2026: Lohjan valtuusto hyväksyi kaupungin liittymisen uuden kauden julkisen alan sopimukseen.
- 24.9.2026: Ministeriöt julkaisivat päättyneen kauden tulokset. Uusi, vuoteen 2035 ulottuva sopimuskausi oli jo käynnissä.
Edellisellä kaudella mukana oli 780 yritystä sekä 160 kuntaa tai kuntayhtymää. Niiden energiankäyttö kattoi lähes 60 prosenttia Suomen energiankäytöstä. Valtio tuki investointeja liki 170 miljoonalla eurolla.
Säästö arvioidaan toimenpiteistä
Lohjan liittymispäätöksen valmistelussa tehdään tärkeä ero energiatehokkuuden ja kokonaiskulutuksen välille. Sopimuksen säästötavoite perustuu toteutettuihin toimenpiteisiin ja niiden vaikutuksiin, ei suoraan siihen, kuinka paljon organisaation koko energiankulutus pienenee.
Esimerkiksi toiminnan laajeneminen voi kasvattaa kokonaiskulutusta, vaikka energiaa käytettäisiin aiempaa tehokkaammin. Säästö kuvaa tällöin sitä energiaa, joka ilman parannuksia olisi kulunut.
Uusi kausi jakautuu vuosien 2026–2030 ja 2031–2035 jaksoihin. Sopimukseen liittyvän organisaation on määriteltävä koko kauden energiansäästötavoite sekä välitavoite vuodelle 2030. Energiatehokkuustyö on tarkoitus kytkeä osaksi johtamista ja olemassa olevia toimintatapoja.
Valtakunnallinen 18,6 terawattitunnin tulos ei ole Lohjan oma säästöluku. Myös yli 2,1 miljardin euron summa tarkoittaa osallistujien investointeja, ei kaupungille kertynyttä taloudellista hyötyä. Lohjan tuloksia on arvioitava kaupungin omien toimenpiteiden ja seurannan perusteella.
