Länsi-Uusimaa kokeilee yrittäjäomalääkäreitä – tavoitteena pysyvämpi hoitosuhde
Lohja, 16.9.2026. Lohjan terveyspalveluista vastaava Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on jo kokeillut mallia, jossa omalääkäri toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana. Lääkärilehden 16.9.2026 julkaisema uutinen kertoo, että vastaavia kokeiluja valmistellaan laajasti eri puolilla Suomea.
Lehden haastatteleman sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvoksen Sari Raassinan arvion mukaan suurin osa hyvinvointialueista suunnittelee mallin kokeilemista jossakin muodossa. Valmistelun eteneminen ei kuitenkaan vielä tarkoita, että kaikki kokeilut olisivat käynnissä.
Mitä potilaalle tavoitellaan?
Keskeinen tavoite on hoidon jatkuvuus: potilaan asioita hoitaisi tuttu ammattilainen tai tuttu tiimi sen sijaan, että hoitosuhde rakentuisi toistuvasti alusta.
Sosiaali- ja terveysministeriön omalääkäriohjelmassa jatkuvuutta kehitetään usealla tavalla. Omalääkärin rinnalla vaihtoehtoina ovat omahoitaja- ja omatiimimallit. Ohjelma tukee hyvinvointialueita toimintatapojen kehittämisessä ja hyvien käytäntöjen jakamisessa.
Ministeriön mukaan jatkuvuusmallit voivat parantaa potilastyytyväisyyttä ja tukea voimavarojen tehokkaampaa käyttöä. Nämä ovat mallien yleisiä tavoitteita ja taustalla olevia havaintoja, eivät uusi tulos juuri Lohjan kokeilusta.
Miten ammatinharjoittaja toimii?
Ammatinharjoittajamallissa lääkäri työskentelee itsenäisenä ammatinharjoittajana osana julkisten terveyspalvelujen järjestämistä. Käytännön ratkaisuja on vielä avoinna esimerkiksi potilasvastuun laajuudessa, korvausperusteissa sekä lähi- ja etätyön yhdistämisessä.
Lääkärilehden mukaan Länsi-Uudenmaan lisäksi kokemuksia on jo Keski-Suomesta. Uusista suunnitelmista ovat kertoneet muun muassa Helsinki, Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.
Mistä onnistuminen tunnistetaan?
Raassina painottaa hoidon laadun, vaikuttavuuden ja jatkuvuuden seurantaa. Pelkkä lääkärin työn tekemisen tavan muuttaminen ei osoita, että potilaan hoito olisi parantunut.
Arvioinnissa tarvitaan myös toimivia tietojärjestelmiä. Potilaiden jakaminen lääkäreille ei saa johtaa siihen, että joidenkin vastuulle kertyy huomattavasti muita kuormittavampi potilasjoukko.
Valtakunnalliseen kehittämiseen on osoitettu yhteensä 40 miljoonaa euroa kesällä 2026. Rahoitus koskee erilaisia hoidon jatkuvuusmalleja, eikä koko summa ole varattu ammatinharjoittajakokeiluihin. Lääkärilehden uutinen ei sisällä uutta aikataulua mallin laajentamisesta kaikille lohjalaisille.
