Masennustutkimuksessa erottui viisi erilaista aivoprofiilia

Masennustutkimuksessa erottui viisi erilaista aivoprofiilia
Kuvituskuva – Unsplash (Robina Weermeijer).

Lohja, 14.9.2026. Sama masennusdiagnoosi voi liittyä hyvin erilaiseen aivotoimintaan. Helsingin yliopisto kertoi 14.9.2026 tutkimuksesta, jossa masennusta sairastavien joukosta erottui viisi aivoalueiden yhteistoimintaan perustuvaa ryhmää.

Tutkimuksessa oli mukana 263 masennusta sairastavaa ja 75 tervettä verrokkia. Aivotoimintaa seurattiin MEG-mittauksella, joka rekisteröi aivojen sähköisen toiminnan synnyttämiä heikkoja magneettikenttiä.

Menetelmä mahdollisti toiminnan seuraamisen millisekuntien tarkkuudella. Tutkijat tarkastelivat, miten voimakkaasti ja millä taajuuksilla eri aivoalueiden toiminta liittyi toisiinsa.

Vastakkaisia toimintamalleja

Osassa ryhmistä aivoalueiden toiminnalliset yhteydet olivat voimakkaampia ja osassa heikompia. Erot liittyivät myös oirekuvaan: yhdessä ryhmässä korostuivat traumaperäisen stressin oireet, toisessa runsaampi päihteiden käyttö.

Havainnot koskevat tutkimuksen aineistoa. Ne eivät tarkoita, että jokainen masennusta sairastava voitaisiin sijoittaa viiteen ryhmään pelkän oireluettelon perusteella. Aivotoiminnan ja oireiden välinen yhteys ei myöskään yksin osoita niiden syy-seuraussuhdetta.

Hoidon valinta vaatii lisätutkimusta

Yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksen johtajan Satu Palvan mukaan aivomittauksen perusteella ei vielä voida valita potilaalle oikeaa hoitoa.

Tavoite on pidemmällä: aivotoimintaa ja oireita yhdistämällä saatettaisiin tulevaisuudessa löytää sopiva hoito nykyistä tarkemmin. Löydös antaa jatkotutkimukselle suunnan, mutta ei vielä uutta vastaanotolla käytettävää hoidonvalintatestiä.

Avun hakemista ei tarvitse lykätä tutkimuksen etenemiseen asti. Lohjalaiset aikuiset voivat hakeutua Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluihin, joissa tarjotaan ohjausta, arviointia ja hoitoa mielialaan sekä riippuvuuksiin liittyvissä haasteissa.

Hyvinvointialueen mukaan aikuisten palvelu on maksutonta ja siihen voi hakeutua ilman lähetettä. Apua voi hakea myös omalta terveysasemalta tai työterveyshuollosta. Opiskeluhuollon piiriin kuuluva voi ottaa yhteyttä oppilaitoksensa terveydenhoitajaan, psykologiin tai kuraattoriin.

Hyvinvointialue kannustaa ottamaan yhteyttä varhain. Uusien tutkimusmenetelmien rinnalla tarvitaan edelleen sitä, että ihminen pääsee kertomaan oireistaan ja saa tilanteeseensa sopivaa tukea. Aivoprofiilin tunteminen ei ole avun hakemisen edellytys.

Lähteet