Lukutaito heikkeni PISA-tutkimuksessa – tutkijat tarjoavat keinoja lasten lukuinnon tukemiseen
Lohja, 8.9.2026. Suomalaisnuorten lukutaidon lasku jatkui vuoden 2025 PISA-tutkimuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön 8.9.2026 julkaisemien tulosten mukaan Suomen lukutaitopistemäärä oli 474, mikä on 16 pistettä vähemmän kuin vuoden 2022 tutkimuksessa.
Suomi pysyi silti OECD-maiden keskiarvon, 461 pisteen, yläpuolella. Lukutaidon heikkeneminen ei rajoittunut Suomeen: tulos laski 43 osallistujamaassa tai -alueella.
Luonnontieteissä kuva oli vakaampi. Suomen 504 pisteen tulos ylitti OECD-maiden 482 pisteen keskiarvon, eikä muutos Suomen vuoden 2022 tulokseen ollut tilastollisesti merkitsevä. Pidemmän aikavälin lasku on ministeriön mukaan kuitenkin selvä.
Erot kasvavat koulun sisällä
Suomen koulujen väliset osaamiserot säilyivät kansainvälisessä vertailussa pieninä. Samaan aikaan oppilaiden väliset erot koulujen sisällä kasvoivat.
Valtakunnalliset keskiarvot eivät kerro yksittäisen lohjalaiskoulun tai oppilaan tulosta. Ne kuvaavat kuitenkin kehitystä, jota vasten oppimisen tukea ja perustaitojen vahvistamista arvioidaan.
Lukuintoa voi herätellä
Huolestuttavien tulosten rinnalla on käytännön keinoja auttaa. Jyväskylän yliopisto julkaisi 8.9.2026 tietoa EDUCA-tutkijoiden laatimista vanhempien tietoiskuista, joissa käsitellään lasten lukemisen ja lukuinnon tukemista.
Aineistossa painottuvat aikuisen oma esimerkki, kannustaminen ja tavalliset keskustelut lapsen kanssa. Lukemista ei käsitellä pelkästään suorituksena, vaan myös kiinnostuksena, jota voidaan vahvistaa arjessa.
Tietoiskut on suunnattu erityisesti kolmasluokkalaisten vanhemmille, mutta yliopiston mukaan ne soveltuvat muidenkin alakouluikäisten lasten tueksi. Materiaaleja on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Pienestä rutiinista voi aloittaa
Jos lukeminen tuntuu lapsesta vaikealta, yliopiston ohjeissa korostetaan yhteistyötä koulun kanssa. Säännölliset, lyhyet lukuhetket ja edistymisestä annettu kannustus voivat auttaa harjoittelussa.
Monikielisessä perheessä myös lapsen oman äidinkielen vahvistaminen on tärkeää. Yliopiston mukaan vahva äidinkieli tukee uuden kielen oppimista.
Suuri muutos oppimistuloksissa vaatii pitkäjänteistä työtä, mutta kodin ensimmäisen askeleen ei tarvitse olla suuri: rauhallinen yhteinen lukuhetki ja keskustelu luetusta tarjoavat konkreettisen alun.
