Valmentajille uusi työkalu nuoren huolen kohtaamiseen
Lohja, 29.8.2026. Harjoituksissa huomio kiinnittyy tavallisesti suoritukseen, tekniikkaan ja joukkueen toimintaan. Valmentaja voi kuitenkin olla myös ensimmäinen aikuinen, joka huomaa nuoren vetäytyvän ryhmästä, menettävän ilonsa tai suhtautuvan itseensä poikkeuksellisen ankarasti.
MIELI Suomen Mielenterveys ry julkaisi 29.8.2026 tiedotteen uudesta Päävalmentaja-työkalusta. MIELI ry:n ja OP Pohjolan toteuttama tekoälypohjainen palvelu on tarkoitettu erityisesti nuorten urheiluvalmentajien ja ohjaajien tueksi.
Työkalua voidaan käyttää myös Lohjan urheiluseuroissa ja harrastusryhmissä. Julkaisu ei kuitenkaan tarkoita, että Lohjan seurat olisivat jo ottaneet palvelun käyttöön tai että kaupunki vastaisi sen ylläpidosta.
Mitä Päävalmentaja tekee?
Valmentaja voi pyytää työkalulta näkökulmia esimerkiksi ryhmän ilmapiirin vahvistamiseen, kannustavan palautteen antamiseen ja nuorta koskevan huolen puheeksi ottamiseen.
Päävalmentaja voi tarjota kysymyksiä, käytännön ehdotuksia ja esimerkkejä siitä, miten vaikeaan keskusteluun voi valmistautua. Sitä voidaan käyttää myös harjoituksen suunnittelussa, kun tavoitteena on lisätä ryhmään kuulumisen tunnetta, huomata onnistumisia tai kehittää avointa vuorovaikutusta.
Työkalu perustuu MIELI ry:n Nuori mieli urheilussa -toiminnan asiantuntijasisältöihin. MIELI ry kertoo tiedotteessaan, että jopa joka neljäs nuori kohtaa mielenterveyteen liittyviä haasteita.
Missä työkalun rajat kulkevat?
Päävalmentaja ei arvioi nuoren oireita, tee diagnoosia eikä anna hoito-ohjeita. Se ei myöskään korvaa nuoren kohtaamista, luotettavaa aikuista tai sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista.
Tekoälyn ehdottama sanamuoto voi auttaa valmentajaa valmistautumaan, mutta keskustelu on käytävä ihmisten välillä. Valmentajan tehtävänä ei ole ryhtyä terapeutiksi, vaan kuunnella, suhtautua huoleen vakavasti ja auttaa nuorta tarvittavan tuen äärelle.
Työkalun antamaa vastausta on syytä käsitellä keskustelun tukena eikä varmana tulkintana siitä, mitä nuorelle kuuluu. Sama käyttäytyminen voi liittyä väsymykseen, jännitykseen, ristiriitaan, elämäntilanteen muutokseen tai moniin muihin syihin.
Millainen käyttö sopii harjoitusarkeen?
Työkalua voi hyödyntää ennen harjoitusta pohtimalla, miten jokainen ryhmän jäsen otetaan vastaan. Harjoituksen jälkeen valmentaja voi puolestaan etsiä rakentavaa tapaa antaa palautetta tilanteesta, jossa nuori pettyi omaan suoritukseensa.
Jos nuori on vetäytynyt, valmentaja voi valmistella rauhallisen aloituksen kahdenkeskiseen keskusteluun. Tavoitteena ei ole painostaa nuorta kertomaan, vaan osoittaa, että muutos on huomattu ja että aikuinen on valmis kuuntelemaan.
Päävalmentajaa voidaan käyttää myös koko joukkueen toimintatapojen tarkasteluun. Ryhmän turvallisuus rakentuu esimerkiksi siitä, miten virheisiin reagoidaan, pääseekö jokainen mukaan ja puuttuuko valmentaja vähättelyyn tai ulkopuolelle jättämiseen.
Milloin tarvitaan välitöntä apua?
Työkalun kanssa keskusteleminen ei riitä tilanteessa, jossa nuoren henki tai terveys on välittömässä vaarassa. Kiireellisessä hätätilanteessa soitetaan hätänumeroon 112.
Myös ilman välitöntä hätätilannetta nuoren kertoma vakava huoli voi edellyttää yhteydenottoa sellaiseen aikuiseen tai ammattilaiseen, joka pystyy järjestämään konkreettista tukea. Valmentajan ei tarvitse ratkaista tilannetta yksin.
Pienet teot vahvistavat turvallisuutta
MIELI ry:n mukaan työkalun tarkoituksena on vahvistaa pieniä mutta merkittäviä tekoja: onnistumisten huomaamista, turvallista ilmapiiriä, ryhmään kuulumista ja avointa vuorovaikutusta.
Lohjan harrastusryhmissä vaikutus voi syntyä jo siitä, että valmentajalla on yksi uusi tapa aloittaa keskustelu ja nuorella yksi turvallinen aikuinen enemmän. Tekoäly ei korvaa kohtaamista, mutta parhaimmillaan se voi madaltaa kynnystä siihen.
