Hyvä pölyttäjäkesä näkyi pihoilla, niityillä ja pientareilla
Lohja, 20.8.2026. Lohjalaisella pihalla, niityllä tai pellonpientareella on voinut kesän aikana näyttää tavallista vilkkaammalta. Suomen ympäristökeskuksen 20.8.2026 julkaisemat ennakkotiedot tukevat havaintoa valtakunnallisella tasolla: päiväperhosten kokonaismäärä kasvoi 43 prosenttia ja kimalaisten 69 prosenttia kesään 2025 verrattuna.
Luvut eivät ole Lohjan oma pölyttäjälaskenta. Niiden perusteella ei voida päätellä, että perhosten tai kimalaisten määrä olisi kasvanut Lohjalla täsmälleen saman verran. Valtakunnallinen aineisto tarjoaa kuitenkin vertailukohdan paikallisille havainnoille.
Runsastuminen painottui kesään
Kevät 2026 alkoi ennätyksellisen kuivana, mutta kuivuus päättyi toukokuun lopulla. Sen jälkeen sateiset ja lämpimät poutajaksot vuorottelivat tavalla, joka tarjosi pölyttäjille sekä kukkivaa ravintoa että liikkumiseen ja lisääntymiseen sopivia ajanjaksoja.
Päiväperhosten määrät olivat keväällä vielä lähellä edellisvuotta. Selvempi kasvu näkyi kesä- ja heinäkuussa, ja päiväperhosia sekä kimalaisia havaittiin runsaasti vielä elokuun alussa.
Yleisemmistä päiväperhoslajeista 25 runsastui kesään 2025 verrattuna ja 11 väheni. Noin kolmanneksella lajeista määrä pysyi lähellä edellisvuoden tasoa. Nokkos- ja neitoperhosia tavattiin aikaisempaa runsaammin, ja tesmaperhosta havaittiin monin paikoin paljon.
Kimalaisten yleisemmistä lajeista 13 runsastui ja neljä väheni. Kokonaismäärän kasvu oli seurannan ennakkotiedoissa 69 prosenttia.
Kolme rajausta tulosten tulkintaan
Aineisto on valtakunnallinen. Tuloksia ei voi siirtää suoraan Lohjan paikallisiksi prosenttiluvuiksi.
Tiedot ovat alustavia. Arviot perustuvat 6.8.2026 mennessä tallennettuihin havaintoihin, jotka kattoivat yli puolet kesän aineistosta. Lopullisten tulosten odotetaan valmistuvan vuodenvaihteessa 2026–2027.
Yksi hyvä kesä ei muodosta pitkän ajan trendiä. Hyönteismäärät vaihtelevat voimakkaasti vuosien välillä, ja luotettavan kehityssuunnan tunnistaminen voi vaatia 10–20 vuoden seurannan.
Pitkän aikavälin huoli ei ole poistunut
Kesän 2026 runsaat havainnot ovat myönteinen uutinen, mutta ne eivät kumoa aikaisempaa kehitystä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan päiväperhoskannat ovat 2000-luvulla keskimäärin hieman taantuneet.
Yksittäinen lämmin ja ravintorikas kesä voi tuottaa paljon lentäviä yksilöitä. Pysyvä kannan vahvistuminen edellyttää kuitenkin sitä, että sopivia elinympäristöjä, ravintokasveja ja lisääntymispaikkoja säilyy vuodesta toiseen.
Pitkällä aikavälillä pölyttäjiä uhkaavat erityisesti elinympäristöjen väheneminen ja ilmastonmuutos. Maatalousympäristöissä niittyjen ja pientareiden katoaminen voi vähentää kukkivaa ravintoa ja toukkien tarvitsemia kasveja, vaikka yksittäinen kesä olisi suotuisa.
Paikallinen havainto vahvistuu toistamalla
Yhden päivän runsas perhosmäärä voi johtua hyvästä kukintapaikasta, vaeltavasta lajista tai otollisesta havaintohetkestä. Paikallisen muutoksen tunnistamiseen tarvitaan samaa reittiä ja yhtenäistä menetelmää käyttäviä havaintoja useilta vuosilta.
Suomen ympäristökeskuksen päiväperhosseuranta on perustunut vapaaehtoisten työhön vuodesta 1999. Seurannassa kuljetaan säännöllisesti sama 1–3 kilometrin pituinen reitti ja kirjataan havaitut päiväperhoset vakioidulla tavalla.
Kimalaisseuranta alkoi vuonna 2019. Siihen osallistuminen on mahdollista myös ilman kaikkien lajien varmaa tunnistamista, sillä havaintoja voi ilmoittaa lajiryhmän tarkkuudella tai pelkkinä kimalaisina. Tämä tekee seurannasta aloittelijalle päiväperhosseurantaa helpomman väylän pitkäjänteiseen luontoharrastukseen.
Hyvä vuosi kannattaa käyttää elinympäristöjen vahvistamiseen
Pölyttäjien auttaminen ei edellytä koko pihan muuttamista kerralla. Osa nurmikosta voidaan jättää leikkaamatta ja niittää vasta loppukesällä, kun luonnonkukat ovat ehtineet kukkia ja siementää. Leikkuuvälin pidentäminen antaa myös matalille mesikasveille aikaa kukkia.
Pihalle voi säästää keväällä ja kesällä kukkivia puita ja pensaita, kuten pajuja, raitoja, tuomia ja pihlajia. Eri aikaan kukkivien kasvien yhdistelmä auttaa tarjoamaan ravintoa keväästä syksyyn.
Niittymäinen alue, lahopuu, vanha kanto tai avoin hiekkainen kohta voi puolestaan tarjota lisääntymis- ja suojapaikkoja. Kaikkia alueita ei tarvitse siistiä samalla tavalla, sillä hallittu hoitamattomuus voi olla pölyttäjille arvokkaampaa kuin jatkuvasti lyhyenä pidetty nurmi.
Kesän 2026 hyvä tulos antaa aihetta iloon, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa seuraavien vuosien lähtökohtia. Kun runsas pölyttäjävuosi yhdistetään pitkäjänteiseen seurantaan ja elinympäristöjen hoitoon, myönteinen vaihtelu voi saada tuekseen pysyvämpiä rakenteita.
