Etelä-Suomen pohjavesi on osin matalalla – oman kaivon tilanne selviää vain seuraamalla
Lohja, 18.8.2026. Suurten ja keskisuurten pohjavesimuodostumien pinnat ovat osassa Etelä-Suomea 20–60 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella. Suomen ympäristökeskus julkaisi pohjavesitilannetta koskevan tiedotteen 18.8.2026 kello 8.15.
Tiedotteen vakavin tilannekuva koskee Itä-Suomea, mutta pitkään jatkuneen kuivuuden vaikutuksia näkyy Syken mukaan myös Etelä-Suomen suurissa ja keskisuurissa pohjavesimuodostumissa.
Tiedotteessa ei julkaistu Lohjan omaa mittauslukua. Valtakunnallista tai Etelä-Suomen alueellista vaihteluväliä ei siksi voi käyttää osoituksena siitä, että tietyn Lohjalla sijaitsevan kaivon pinta olisi laskenut saman verran.
Aluekartta ei ratkaise kaivon tilannetta
Valtakunnallinen pohjavesiseuranta antaa yleiskuvan, mutta se ei kata kaikkia pohjavesimuodostumia. Se ei myöskään kerro yksittäisen rengas- tai porakaivon veden riittävyydestä.
Saman kylän kaivoissa voi olla eroja muun muassa maaperän, kallion rakenteen, kaivon syvyyden, kunnon ja vedenkulutuksen vuoksi. Kartalla matalaksi merkitty alue ei merkitse automaattisesti kuivaa kaivoa, eikä tavanomaiselta näyttävä alue takaa yksittäisen kaivon riittävyyttä.
Lohjan haja-asutusalueella oman kaivon varassa olevan kotitalouden tärkein havaintopaikka onkin oma kaivo. Muutokset kannattaa kirjata päivämäärineen, jotta veden väheneminen ei jää pelkän muistikuvan varaan.
Pohjavesi on hidas varasto
Pohjavesi reagoi sateisiin hitaammin kuin lätäkkö, oja tai pieni puro. Yksittäinen runsaskaan sade ei välttämättä täytä pitkään kuivunutta pohjavesivarastoa nopeasti.
Syken mukaan suurissa ja keskisuurissa muodostumissa näkyy monivuotinen kuivuus. Palautuminen tavanomaiselle tasolle vaatisi sateisempaa syksyä ja lumista talvea.
Vesi.fi-palvelu muistuttaa, että kuivuudesta toipuminen voi kestää yhtä pitkään kuin kuivuuden kehittyminen. Siksi kaivon tilannetta on perusteltua seurata vielä senkin jälkeen, kun maan pinta näyttää sateiden vuoksi jälleen kostealta.
Veden määrä
Jos kaivossa on vuodenaikaan nähden tavallista vähemmän vettä, Vesi.fi suosittelee vähentämään veden käyttöä. Suurta yhtäaikaista kulutusta voidaan siirtää, ja välttämättömän käytön ulkopuolista vedenkulutusta voidaan rajata.
Varautuminen on helpompaa ennen kuin veden tulo loppuu kokonaan. Kotitaloudessa voidaan etukäteen selvittää, mistä juomavettä saadaan häiriötilanteessa ja miten välttämätön arki järjestetään, jos kaivo ei tuota vettä normaalisti.
Oman kaivon tilanteesta voi tehdä ilmoituksen Vesi.fi-karttapalveluun. Havainto täydentää viranomaisten tilannekuvaa, vaikka yksittäinen ilmoitus ei vielä kerro koko alueen tilanteesta.
Veden laatu
Matala vedenpinta voi vaikuttaa määrän lisäksi kaivoveden laatuun. Vesi.fi ohjeistaa lopettamaan kaivoveden käytön ja tutkituttamaan veden, jos siinä havaitaan poikkeavaa väriä, sameutta, hajua tai makua.
Pelkkä veden kirkkaus ei kerro kaikkia laatuominaisuuksia. Jos veden turvallisuudesta syntyy epäily, asia on syytä varmistaa tutkimuksella eikä jatkaa käyttöä oletuksen perusteella.
Kaivon rakenteiden ja ympäristön kunto kannattaa samalla tarkistaa. Kuivuus ei ole kaikkien vedenlaatuongelmien ainoa mahdollinen syy, joten poikkeaman taustaa ei pidä päätellä pelkästään alueellisesta pohjavesitilanteesta.
Tilanteeseen voi vaikuttaa ennakolta
Pohjaveden matala taso ei tarkoita, että jokainen kaivo kuivuu. Se merkitsee kasvavaa tarvetta havaita muutokset ajoissa ja vähentää seurauksia ennakolta.
Säännöllinen seuranta, maltillinen vedenkäyttö ja varaveden suunnittelu antavat kotitaloudelle liikkumavaraa. Samalla Vesi.fi-palveluun tehdyt havainnot auttavat muodostamaan tarkempaa kuvaa alueista, joita valtakunnalliset mittausasemat eivät kata.
Pohjavesi voi palautua, kun vettä muodostuu riittävän pitkään. Yhden sateen sijasta ratkaisevaa on useiden viikkojen ja vuodenaikojen kokonaisuus.
