Traficomin kannanotto: kyberturvan suurin pullonkaula on resurssien riittävyys
Lohja, 10.8.2026. Suomen kyberturvallisuuden keskeinen ongelma ei ole uhkien tunnistaminen vaan niiden torjumiseen tarvittavien resurssien riittävyys. Näin arvioivat Traficomin sivuilla 10.8.2026 julkaistun kannanoton kirjoittajat.
Kirjoitus ei ole ilmoitus Lohjalla tai muualla tapahtuneesta uudesta tietomurrosta. Se on neljän turvallisuus- ja viranomaisjohdon edustajan yhteinen arvio siitä, miten kyberuhkien, tehtävien ja puolustuskyvyn välinen suhde on muuttumassa.
Mitä kannanotto esittää?
Kirjoittajien mukaan sähkö, maksuliikenne, terveydenhuolto, viranomaispalvelut ja yritysten toiminta ovat niin riippuvaisia tietojärjestelmistä, ettei kyberturvallisuutta voida käsitellä vain teknisenä tukipalveluna.
Kannanoton allekirjoittivat valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen, Suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius, Pääesikunnan tiedustelupäällikkö Pekka Turunen ja Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki.
Heidän arvionsa mukaan tekoäly tehostaa hyökkäyksiä, haavoittuvuuksia käytetään hyväksi aiempaa nopeammin ja kyberrikollisuus toimii kansainvälisesti. Samalla Suomeen kohdistuu valtiollista kybervakoilua ja hybridivaikuttamista.
Mihin resursseja tarvitaan?
Kyberturvallisuuden resurssit eivät tarkoita pelkästään uusia laitteita tai ohjelmistoja. Kirjoittajat nostavat esiin osaamisen, valvonnan, analyysikyvyn, harjoittelun, varautumisen, kansainvälisen yhteistyön ja ajantasaisen lainsäädännön.
Resurssivaje voi käytännössä näkyä siinä, ettei hälytyksiä ehditä analysoida, järjestelmiä päivitetä riittävän nopeasti tai henkilöstöä kouluteta uusiin uhkiin. Myös häiriötilanteiden harjoitteleminen vaatii aikaa ja vastuuhenkilöitä.
Miten asia näkyy Lohjalla?
Lohjalaisten arjessa digiturvallisuus liittyy esimerkiksi maksamiseen, sähköisiin terveyspalveluihin, verkkopankkiin, yritysten tilausjärjestelmiin sekä kuntien ja valtion sähköiseen asiointiin. Toimiva palvelu jää usein huomaamatta, mutta häiriö voi vaikuttaa useaan arjen toimintoon samanaikaisesti.
Kannanotossa ei arvioida Lohjan kaupungin, paikallisten yritysten tai muiden alueen organisaatioiden tietoturvan tasoa. Sen viesti koskee valtakunnallista kykyä havaita uhkia, varoittaa toimijoita ja tukea vakavien häiriöiden hallintaa.
Ratkeaako asia teknologiahankinnalla?
Ei yksin. Hyväkään suojausjärjestelmä ei auta, jos sen hälytyksiä ei seurata, päivityksiä lykätään tai organisaatiossa ei tiedetä, kuka toimii häiriötilanteessa.
Kirjoittajat vertaavat kyberturvallisuutta investointiin, jonka onnistuminen näkyy usein siinä, ettei vahinkoa synny. Ennaltaehkäisevän työn hyöty voi jäädä piiloon, vaikka se olisi selvästi edullisempaa kuin palvelukatkon, tietovuodon tai kiristyshaittaohjelman jälkien korjaaminen.
Mitä arjessa voi tehdä?
- Monivaiheinen tunnistautuminen
- Se kannattaa ottaa käyttöön sähköpostissa, sosiaalisessa mediassa ja muissa palveluissa, joissa sitä tarjotaan.
- Ajantasaiset päivitykset
- Laitteiden, sovellusten ja verkkosivujen päivitykset korjaavat tunnettuja haavoittuvuuksia. Automaattiset päivitykset helpottavat suojauksen ylläpitämistä.
- Varmuuskopiot
- Tärkeistä tiedostoista tarvitaan palautuskelpoinen kopio siltä varalta, että laite rikkoutuu tai haittaohjelma lukitsee alkuperäiset tiedostot.
- Epäilyttävien viestien tarkistus
- Kiireeseen, rahaan tai tunnusten vahvistamiseen vetoavan viestin linkkiä ei pidä avata ennen kuin lähettäjä ja pyyntö on tarkistettu muuta kautta.
- Selkeä vastuu työpaikalla
- Organisaatiossa on hyvä tietää etukäteen, kenelle poikkeamasta ilmoitetaan ja miten toimintaa jatketaan tietojärjestelmän häiriintyessä.
Kotien ja työpaikkojen perustoimet eivät korvaa viranomaisten, palveluntarjoajien ja kriittisen infrastruktuurin vastuuta. Ne täydentävät sitä. Kannanoton ydin on, että digitaalisen yhteiskunnan turvallisuus vaatii pitkäjänteistä osaamista ja toimintakykyä kaikilla tasoilla.
