EKP löysi puutteita pankkien geopoliittisesta varautumisesta
Lohja, 31.7.2026. Euroopan keskuspankin käänteinen stressitesti osoitti, että pankit pystyvät yleisesti rakentamaan omiin riskeihinsä sopivia geopoliittisia kriisiskenaarioita. EKP löysi kuitenkin puutteita arvioiden tarkkuudessa, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden yhteyksien kuvaamisessa sekä pankkien suunnittelemien korjaustoimien realistisuudessa.
Mitä käänteinen stressitesti mittasi?
Tavallisessa stressitestissä pankeille annetaan yhteinen kriisiskenaario, minkä jälkeen lasketaan, miten se vaikuttaisi niiden talouteen. Käänteisessä testissä kuljetaan kartalla vastakkaiseen suuntaan: lähtöpisteenä on vakava pääoman heikkeneminen, ja pankin tehtävänä on kuvata uskottava tapahtumaketju, joka voisi johtaa siihen.
Vuoden 2026 testiin osallistui 110 euroalueen pankkia, jotka ovat EKP:n suorassa valvonnassa. Pankeille asetettiin tavoitteeksi 300 peruspisteen eli kolmen prosenttiyksikön lasku ydinvakavaraisuussuhteessa.
Lukuhuomio: EKP:n englanninkielisessä alkuperäistiedotteessa luku on 300 peruspistettä. Suomenkielisellä sivulla yksikkö on kirjoitettu toisin, joten tässä jutussa käytetään englanninkielisen tiedotteen lukua.
Millaisia kriisiketjuja pankit rakensivat?
Skenaarioihin sisältyi sotilaallisia konflikteja, kaupan ja energian häiriöitä, toimitusketjujen katkeamista, talouspakotteita, yleisiä taloussokkeja sekä kyberhäiriöitä.
Pankit arvioivat vaikutusten välittyvän ennen kaikkea reaalitalouden kautta. Yritysten vaikeudet, luottotappiot ja kannattavuuden heikkeneminen voisivat vähentää pankkien pääomia. Erityisen herkiksi toimialoiksi nousivat esimerkiksi teollisuus, energia ja liikenne.
Kyberhyökkäykset ja ulkopuolisten palveluntarjoajien häiriöt näkyivät skenaarioissa keskeisinä toiminnallisina uhkina. Pankki voi olla teknisesti toimintakykyinen, mutta sen palvelut voivat silti häiriintyä, jos tärkeä tietojärjestelmä- tai maksuliikennekumppani menettää toimintakykynsä.
Missä EKP näki parannettavaa?
- Riskien yksityiskohtaisuudessa: osa arvioista jäi liian yleiselle tasolle eikä kuvannut riittävän tarkasti pankin omia haavoittuvuuksia.
- Vaikutusketjuissa: kriisikertomuksen ja laskettujen vakavaraisuus- tai maksuvalmiusvaikutusten välillä ei aina ollut riittävän vahvaa yhteyttä.
- Korjaustoimissa: osa pankeista oletti voivansa myydä omaisuutta tai hankkia uutta pääomaa suotuisilla ehdoilla myös laajan kriisin aikana.
- Vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden yhteydessä: joissakin arvioissa suuri pääomavaikutus yhdistyi varsin pieneen maksuvalmiusvaikutukseen ilman riittävää perustelua.
Onko tulos varoitus yksittäiselle pankkiasiakkaalle?
Testi ei ollut ennuste tulevasta kriisistä eikä pankkien hyväksytty–hylätty-koe. Tulosten perusteella ei voi tehdä johtopäätöstä yksittäisen pankin asiakkaan tilistä tai palvelujen välittömästä turvallisuudesta.
Pankkien mallintama maksuvalmius säilyi yleisesti sääntelyn vähimmäistasojen yläpuolella. EKP:n havainto ei silti ollut ongelmaton: osa pankeista saattoi arvioida maksuvalmiusvaikutukset liian pieniksi suhteessa skenaarion vakavuuteen.
Asiakkaan näkökulmasta testi liittyy järjestelmän jatkuvuuteen. Pankkien pitää tunnistaa etukäteen, miten geopoliittinen kriisi voisi näkyä luotonannossa, maksuliikenteessä, tietojärjestelmissä ja ulkopuolisissa palveluissa.
Miten tuloksia käytetään?
EKP käyttää havaintoja pankkikohtaisessa valvontakeskustelussa ja seuraa tunnistettujen puutteiden korjaamista. Testi ei johtanut suoraan pankkien toisen pilarin pääomaohjeistuksen muuttamiseen.
Harjoituksen keskeinen hyöty on siinä, että pankkeja pakotetaan tutkimaan myös epämukavia ja epätodennäköisiä tapahtumaketjuja. Varautuminen ei poista kriisejä, mutta se voi pienentää niiden vaikutuksia ja nopeuttaa palvelujen palautumista.
