Lohjan vetykolmion luontoselvitys etenee – suunnittelussa katsotaan teollisuutta, luontoarvoja ja pohjavesiä yhtä aikaa
Lohja, 8.7.2026. Lohjan kaupungin kaavoitus on julkaissut 8.7.2026 jälki-ilmoituksen luontoselvityksestä, joka liittyy Inkoon, Raaseporin ja Lohjan yhteiseen vetykolmion maankäytön visioon. Selvityksellä haetaan tietoa siitä, millaisia reunaehtoja luontoarvot, pohjavesialueet ja Natura 2000 -kohteet voivat asettaa alueen tulevalle teollisuus- ja energiainfrastruktuurin suunnittelulle.
Luontoselvitys kytkeytyy laajempaan maankäytön valmisteluun
Tarjouspalvelussa julkaistun ilmoituksen mukaan Lohjan kaupungin kaavoitus kilpailutti Lohjan, Inkoon ja Raaseporin alueilla sijaitsevien kohteiden luontoarvojen selvityksen. Työ liittyy Y12 IRL -maankäytön visioon, jota kuvataan Inkoon, Raaseporin ja Lohjan vetykolmion yhteiseksi yleispiirteiseksi suunnitteluksi kuntarajojen läheisyydessä.
Suunnittelun taustalla on kansallisen vetyverkon mahdollinen sijoittuminen kuntarajojen läheisyyteen. Selvityksessä tarkastellaan teollisen toiminnan alueiden potentiaalia ja soveltuvuutta sekä sitä, miten alueen luontoarvot tulisi huomioida maankäytössä. Kyse ei ole vielä rakentamispäätöksestä, vaan suunnittelua tukevasta tietopohjasta.
Lohjan osuus on 655 hehtaaria
Selvitysalue ulottuu Lohjan ja Raaseporin puolelle Hanko–Hyvinkää-radan eteläpuolella sekä Inkoon pohjoisosaan Mustion ja Virkkalantien väliselle alueelle. Kuntakohtaiset pinta-alat ovat ilmoituksen mukaan seuraavat:
- Lohja: 655 hehtaaria.
- Inkoo: 745 hehtaaria.
- Raasepori: 515 hehtaaria.
Lohjan osalta selvityksessä nousevat esiin erityisesti alueen pohjoisosassa sijaitseva vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue sekä kaksi luonnonsuojelualuetta, jotka sisältyvät Natura 2000 -alueeseen Åkärr, Strykmossen ja Pytberg. Ilmoituksen mukaan Natura 2000 -alueet tulee huomioida esiselvityksessä sekä kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksessä.
Mitä selvityksellä haetaan?
- Luonnonarvojen esiselvitys: kokoaa aiempaa tietoa alueen luonnosta ja tunnistaa lisäselvitysten tarpeita.
- Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys: tarkentaa maastossa, millaisia elinympäristöjä alueella on.
- Ekologisen verkoston tarkastelu: auttaa arvioimaan, miten luontoyhteydet säilyvät maankäytön muuttuessa.
- Kaavoituksen tuki: antaa kunnille tietoa ennen kuin alueen tulevasta käytöstä tehdään pidemmälle meneviä ratkaisuja.
Vetyverkko tuo suunnitteluun uuden kerroksen
Gasgrid kertoo kehittävänsä kansallista ja rajat ylittävää vetyverkkoa, jonka tavoitteena on tukea vetytalouden kasvua ja teollisuuden sähköistymistä. Lohjan, Inkoon ja Raaseporin vetykolmion suunnittelussa tämä näkyy siten, että energiahuollon tulevia tarpeita arvioidaan yhdessä maankäytön, liikenteen ja ympäristön kanssa.
Inkoon kunta kertoi jo 13.1.2026, että Raasepori oli tehnyt aloitteen Vetykolmio-maankäytön kehittämisryhmän perustamisesta Inkoon, Lohjan ja Raaseporin välille. Nyt julkaistu luontoselvityksen jälki-ilmoitus on konkreettinen askel siinä valmistelussa: ennen kuin alueiden käyttöä voidaan linjata tarkemmin, on selvitettävä, missä rakentaminen olisi mahdollista ja missä luontoarvot rajaavat vaihtoehtoja.
Luontotieto voi säästää virheiltä myöhemmin
Lohjan kannalta selvitys on tärkeä myös siksi, että se tuo ympäristöarvot mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa. Kun pohjavesi, suojelualueet ja ekologiset yhteydet tunnistetaan ajoissa, maankäyttöä voidaan ohjata tavalla, joka vähentää ristiriitoja myöhemmissä kaava- ja lupavaiheissa.
Samalla selvitys voi auttaa erottamaan toisistaan alueet, joilla teollinen kehittäminen on realistisempaa, ja alueet, joilla luontoarvot, vesien suojelu tai suojeluverkosto vaativat erityistä varovaisuutta. Hyvin tehty luontoselvitys ei pysäytä kehittämistä automaattisesti, vaan antaa suunnittelulle kartan, jossa riskit ja mahdollisuudet näkyvät aiempaa selkeämmin.
