Koulutie kannattaa opetella jo kesällä, ei vasta koulun ovella
Lohja, 27.6.2026. MTV Uutiset julkaisi 27.6.2026 Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalaisen ohjeistusta koulumatkan harjoittelusta. Viesti on selkeä myös Lohjan perheille: turvallinen koulureitti kannattaa katsoa ja kulkea lapsen kanssa läpi hyvissä ajoin ennen elokuun koulunalkua.
Turvallisin reitti ei aina ole lyhin
Koulumatkaa valittaessa nopein vaihtoehto ei välttämättä ole paras. Jos reitillä on vilkas tie, hankala risteys tai huono näkyvyys, hieman pidempi matka voi olla lapselle turvallisempi. Erityisesti tienylitykset kannattaa katsoa läpi rauhassa.
MTV:n jutussa muistutettiin myös lapsen näkökulmasta. Aikuinen näkee liikenteessä paljon korkeammalta kuin lapsi. Kun vanhempi katsoo risteystä tai suojatietä lapsen korkeudelta, näkemäesteet ja vaikeat kohdat voivat erottua uudella tavalla.
Harjoituspolku perheelle
- Kävelkää reitti yhdessä: valitkaa rauhallinen hetki ja käykää koko koulumatka läpi ilman kiirettä.
- Pysähtykää vaikeisiin kohtiin: suojatiet, risteykset, parkkialueet ja bussipysäkit kannattaa opetella erikseen.
- Anna lapsen kertoa: pyydä lasta selittämään, milloin saa ylittää tien ja mihin pitää katsoa.
- Harjoitelkaa useammin kuin kerran: yksi kävely ei vielä tee reitistä tuttua.
Pyöräily tarvitsee oman opettelunsa
Jos lapsi kulkee osan matkasta pyörällä, reitti muuttuu mielessä eri tavalla. Pyöräilijä tulee tilanteisiin nopeammin kuin jalankulkija, ja turvallinen ajolinja pitää opetella erikseen. Myös kypärä, pyörän kunto ja tien ylittäminen taluttaen voivat olla osa harjoittelua.
Lohjalla koulumatkat voivat vaihdella lyhyistä taajamareiteistä pidempiin matkoihin, joissa yhdistyvät kävely, pyöräily, koulukuljetus tai joukkoliikenne. Siksi perheen oma reittiharjoitus on usein parempi kuin yleinen neuvo kartalla.
Aikuisen esimerkki jää mieleen
Lapsi oppii liikennettä seuraamalla aikuisia. Jos aikuinen ylittää tien kiireessä tai katsoo puhelinta suojatien kohdalla, lapsi saa ristiriitaisen mallin. Hyvä uutinen on, että sama toimii myös toiseen suuntaan: rauhallinen pysähtyminen, katsekontakti ja selkeät rutiinit vahvistavat lapsen omaa turvallisuutta.
