Lapsen hampaista huolehdittiin vanhemman pelosta huolimatta
Lohja, 22.6.2026. Vanhemman hammashoitopelolla ei havaittu yhteyttä siihen, kuinka säännöllisesti 1–4-vuotiaan lapsen hampaita harjattiin. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen 22.6.2026 esittelemä tutkimus antaa samalla uutta tietoa siitä, miten hammashoitopelko voi näkyä vanhemman omissa suunhoitotavoissa.
Pelko ei siirtynyt suoraan lapsen harjaukseen
Hampaiden harjaaminen on lapsiperheessä pieni mutta vuosien ajan toistuva arkirutiini. Tutkimuksen perusteella vanhemmat pystyivät huolehtimaan lapsensa hampaista omasta hammashoitopelostaan huolimatta.
Tulos ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien tutkimukseen osallistuneiden lasten hampaita olisi harjattu suositusten mukaisesti. Tutkimuksessa tarkasteltiin hammashoitopelon ja harjaamisen välistä yhteyttä, ei yksittäisten perheiden onnistumista tai epäonnistumista.
Tutkimuksen ydin
- Aineistossa oli 816 äitiä ja 379 isää FinnBrain-syntymäkohortista.
- Hammashoitopelkoa mitattiin varhaisraskauden aikana.
- Harjaustiheyttä seurattiin lapsen ollessa 1-, 2- ja 4-vuotias.
- Vanhemman pelon ja lapsen harjauksen välillä ei havaittu tilastollista yhteyttä.
Yhteys näkyi äitien omissa tavoissa
Äitien voimakkaampi hammashoitopelko liittyi tutkimuksessa useammin tilanteisiin, joissa oma kahdesti päivässä tapahtuva harjaaminen ei pysynyt vakaana kaikissa seurantavaiheissa. Isien kohdalla vastaavaa yhteyttä ei havaittu.
Kyseessä on tilastollinen yhteys, joka ei yksin osoita, että hammashoitopelko aiheuttaisi harvemman harjaamisen. Taustalla voi olla useita elämäntilanteeseen, terveyteen ja arjen voimavaroihin liittyviä tekijöitä.
Tuki rakentuu rauhallisista kohtaamisista
- Pelosta voi kertoa jo ajanvarauksessa.
- Kun hammashoitola tietää pelosta ennakkoon, käyntiin voidaan varautua rauhallisemmin ja etenemisestä voidaan sopia yhdessä.
- Pienet rutiinit ovat riittävä alku.
- Sama harjausaika, lapselle tuttu paikka ja rauhallinen eteneminen auttavat tekemään suunhoidosta ennakoitavaa.
- Tukea voidaan tarjota varhain.
- Hyvinvointialueen mukaan neuvolat ja suun terveydenhuolto voivat tunnistaa tuen tarpeita jo raskausaikana ja lapsen ensimmäisinä vuosina.
Hyvinvointialue pitää myötätuntoista kohtaamista tärkeänä sekä vanhemman että koko perheen suun terveyden kannalta. Ensimmäisillä hammashoitokäynneillä voidaan keskittyä neuvontaan ja luottamuksen rakentamiseen ilman tarpeetonta kiirettä.
