Ruoka- ja energiaomavaraisuus nousi 7.6.2026 puoluekokouksen päätökseksi

Ruoka- ja energiaomavaraisuus nousi 7.6.2026 puoluekokouksen päätökseksi
Kuvituskuva – Wikimedia Commons (kallerna), CC BY-SA 4.0.

Lohja, 7.6.2026. Keskusta julkaisi 7.6.2026 puoluekokouksen kannanoton, jossa puolue vaatii Suomea kohti vahvempaa ruoka- ja energiaomavaraisuutta. Kannanotto on puolueen poliittinen linjaus, ei viranomaispäätös, mutta teema koskee myös Lohjan arkea: ruokaa, energiaa, huoltovarmuutta ja paikallisten ratkaisujen merkitystä.

Kolme kohtaa linjauksesta

Keskustan kannanotto rakentuu ajatukselle, että viime vuosien kriisit, turvallisuustilanne ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat korostaneet omavaraisuuden merkitystä. Linjauksessa painottuvat erityisesti kotimainen ruoantuotanto, hajautettu energia ja maaseudun rooli.

  • Ruoantuotanto: kannanotossa vaaditaan toimia maatalouden kannattavuuden vahvistamiseksi ja kotimaisen ruoan aseman parantamiseksi julkisissa hankinnoissa.
  • Energia: linjauksessa nostetaan esiin hajautettu energiantuotanto, kuten maalämpö, aurinkoenergia, biokaasu, tuulivoima, vety ja pienydinvoima.
  • Huoltovarmuus: kannanoton mukaan energiaomavaraisuus on osa kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan toimintakykyä kriisitilanteissa.

Lohjan näkökulma on käytännöllinen

Lohjalla omavaraisuus ei ole vain valtakunnan tason sana. Se näkyy kotitalouksien lämmitystavoissa, lähiruoan kysynnässä, julkisten keittiöiden hankinnoissa, maatilojen jatkuvuudessa ja siinä, miten energiaa tuotetaan sekä säästetään paikallisesti.

Keskustan linjaus ei yksin muuta yhdenkään lohjalaisen sähkösopimusta tai ruokakaupan hintalappua. Se kuitenkin kertoo, että ruoka- ja energiaomavaraisuudesta on tulossa entistä näkyvämpi poliittinen teema. Huoltovarmuuskeskuksen Ruoka ja vesi 2030 -ohjelma sekä energiahuollon varautumista koskevat tavoitteet osoittavat, että sama keskustelu ei rajoitu puoluepolitiikkaan.

Ratkaisut ovat usein pieniä ja paikallisia

Omavaraisuus voi kuulostaa suurelta tavoitteelta, mutta käytännössä se rakentuu monesta arkisesta päätöksestä. Kotimaisen ruoan valinta, energian säästäminen, lämmitysjärjestelmien päivittäminen ja paikallisten tuottajien näkyvyys ovat pieniä osia isossa kokonaisuudessa.

Toiveikas puoli on se, että ruoka- ja energiaomavaraisuus ei ole vain kriisipuhetta. Se voi tarkoittaa myös uusia yrityksiä, vakaampaa arkea, puhtaampaa tuotantoa ja sitä, että paikalliset voimavarat tunnistetaan paremmin.

Lähteet