Järjestörahoituksen avoimuudesta tuli uusi vaatimus – Lohjalla läpinäkyvyys vahvistaisi luottamusta auttamistyöhön

Järjestörahoituksen avoimuudesta tuli uusi vaatimus – Lohjalla läpinäkyvyys vahvistaisi luottamusta auttamistyöhön
Kuvituskuva – Unsplash (Vitaly Gariev).

Lohja, 23.5.2026. Kokoomuksen eduskuntaryhmän kansanedustajat vaativat 23.5.2026 julkaistussa tiedotteessa lisää läpinäkyvyyttä järjestöjen julkiseen rahoitukseen. Tiedotteen mukaan eduskunnan tarkastusvaliokunta on hyväksynyt VTV:n vuosikertomuksen käsittelyn yhteydessä kirjauksia, joilla pyritään lisäämään järjestörahoituksen avoimuutta, vähentämään hallinnollista taakkaa ja ohjaamaan avustuksia vahvemmin varsinaiseen auttamistyöhön.

Raha, luottamus ja auttamistyö kuuluvat samaan keskusteluun

Järjestöjen työ on monelle ihmiselle käytännön apua: neuvontaa, vertaistukea, harrastuksia, kriisiapua, perheiden tukea, vapaaehtoistyötä ja yksinäisyyden lievittämistä. Lohjalla järjestöjen merkitys näkyy erityisesti siinä, että paikallinen apu voi tavoittaa ihmisen nopeasti ja matalalla kynnyksellä.

Kun julkista rahaa käytetään järjestötoimintaan, kysymys ei ole vain valtion budjetista. Kyse on myös siitä, miten luottamus rakennetaan. Jos rahoituksen käyttö on helposti nähtävissä, kansalainen voi ymmärtää paremmin, kuinka suuri osa rahasta menee hallintoon, kuinka suuri osa kohtaavaan työhön ja mitä tuloksia tuella tavoitellaan.

Avoimuus voi auttaa myös järjestöjä

Lisääntynyt raportointi voi kuulostaa järjestöille kuormittavalta, jos se tarkoittaa vain uusia lomakkeita. Tiedotteessa nostettu tavoite on kuitenkin myös hallinnollisen taakan vähentäminen. Parhaimmillaan avoimuus ei lisää byrokratiaa, vaan tekee tiedoista yhdenmukaisia ja helposti vertailtavia.

Lohjalaiselle yhdistykselle tämä voisi tarkoittaa selkeää tapaa kertoa, mihin avustus on käytetty, ketä toiminnalla on tavoitettu ja millainen osuus vapaaehtoistyöllä on ollut. Samalla pienet yhdistykset tarvitsevat kohtuulliset vaatimukset: raportoinnin pitää olla sellaista, että se ei vie aikaa pois itse auttamistyöstä.

Kolme käytännön tasoa

  1. Kansalaiselle: julkisesti saatavilla oleva tieto auttaa arvioimaan, miten verovaroja käytetään ja millaista apua rahoituksella tuotetaan.
  2. Järjestölle: selkeä raportointi voi vahvistaa uskottavuutta ja helpottaa lahjoittajien, jäsenten ja vapaaehtoisten sitoutumista.
  3. Päätöksentekijälle: vertailukelpoinen tieto auttaa kohdentamaan avustuksia niin, että niillä syntyy mahdollisimman paljon hyötyä.

Paikallinen näkökulma ei saa kadota

Järjestöjen vaikuttavuutta ei voi mitata pelkästään numeroilla. Yksinäisen ikäihmisen keskusteluapu, nuoren turvallinen harrastuspaikka tai perheen saama vertaistuki voivat olla juuri niitä asioita, jotka estävät ongelmia kasvamasta suuremmiksi. Siksi avoimuuden rinnalla tarvitaan ymmärrystä siitä, että kansalaistoiminnan arvo syntyy usein ihmisten välisessä kohtaamisessa.

Rakentava ratkaisu on yhdistää kaksi tavoitetta: rahankäytön pitää olla näkyvää, mutta järjestöjen pitää pystyä käyttämään aikansa ihmisten tukemiseen. Kun nämä kulkevat yhdessä, luottamus vahvistuu sekä avustusten myöntäjiin että järjestöihin.

Lähteet