Kuntien tehtävien eriyttämisestä käydään uutta keskustelua – Lohjalla seurattavaa riittää palveluissa ja päätösvallassa
Lohja, 1.5.2026. Stara julkaisi 1.5.2026 jutun suomalaisten kuntien toiminnan muuttumisesta ja palveluiden keskittymisestä kasvukeskuksiin. Taustalla on valtiovarainministeriön tilaama oikeudellinen selvitys, jossa tarkastellaan, voisiko eri kunnille säätää jatkossa erilaiset lakisääteiset tehtävät. Lohjalla aihe koskee ennen kaikkea sitä, missä kuntalaisten palveluita järjestetään ja missä niitä koskevat päätökset tehdään.
Kyse ei ole vielä päätöksestä
Selvitys ei tarkoita, että Lohjan palvelut muuttuisivat 1.5.2026. Se on osa laajempaa keskustelua kuntien tulevaisuudesta. Suomessa kunnilla on perinteisesti ollut pitkälti samat lakisääteiset tehtävät, vaikka kuntien koko, talous ja väestökehitys eroavat toisistaan paljon.
Staran jutussa nostetaan esiin ajatus siitä, että osa palveluista voisi jatkossa olla vastuukuntien järjestämiä laajemmalle alueelle. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jokin palvelu säilyy kuntalaiselle käytännössä saatavilla, mutta sen järjestämisvastuu tai päätöksenteko olisi nykyistä alueellisempi.
Lohjalla seurattavat asiat
- Päätösvalta: jos tehtäviä siirtyisi vastuukunnille, kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien pitäisi säilyä selkeinä.
- Palvelun sijainti: hallinnollinen muutos ei välttämättä tarkoita palvelupisteen katoamista, mutta saavutettavuus on silti ratkaiseva kysymys.
- Rahoitus: jos tehtävät muuttuvat, myös kuntien rahoitusta ja verotusoikeuden merkitystä on arvioitava uudelleen.
- Yhdenvertaisuus: eri alueilla asuvien kuntalaisten on saatava palvelut niin, ettei asuinpaikka muodostu kohtuuttomaksi esteeksi.
Kasvava yhteistyö voi myös auttaa
Kuntien välisestä yhteistyöstä puhutaan usein uhkana, mutta se voi olla myös keino turvata palveluita silloin, kun yksittäisen kunnan voimavarat eivät yksin riitä. Jos muutos tehdään avoimesti, se voi vahvistaa osaamista, helpottaa rekrytointia ja pitää harvinaisemmat palvelut saatavilla laajemmalle alueelle.
Ratkaisevaa on, että kuntalainen ei jää hallintomallin ulkopuolelle. Lohjalla tämä tarkoittaa selkeää viestintää, mahdollisuutta vaikuttaa ja sitä, että palvelun käyttäjän näkökulma on mukana ennen päätöksiä, ei vasta niiden jälkeen.
Seuraava vaihe on poliittinen
Valtiovarainministeriön tilaama selvitys kuvaa oikeudellisia mahdollisuuksia ja reunaehtoja. Varsinaiset ratkaisut syntyvät vasta poliittisessa valmistelussa ja lainsäädäntötyössä. Lohjan kannalta olennaista on seurata, eteneekö keskustelu yleisestä selvityksestä konkreettisiksi ehdotuksiksi, ja miten ne vaikuttaisivat paikallisiin palveluihin.
