Lohja, 18.3.2026. Poliisi varoitti 18.3.2026 julkaistussa uutisessaan huijauksista, joissa rikolliset yrittävät kalastella pankkitunnuksia tai saada uhrin siirtämään rahansa muka turvaan. Vaikka tilastot kerrottiin Itä-Suomen poliisin alueelta, toimintatapa on sellainen, että se voi osua yhtä hyvin Lohjan puhelimeen kuin mihin tahansa muualle Suomessa.
Näin huijaus etenee usein käytännössä
- Yhteys tulee yllättäen: tekstiviestillä, sähköpostilla tai automaattipuhelulla.
- Viestissä käytetään tuttua nimeä: esillä voi olla esimerkiksi Suomi.fi, Omavero, OmaKanta tai jopa poliisi.
- Uhri ohjataan kiireeseen: viesti vihjaa ongelmaan, rikosepäilyyn tai tilin vaarantumiseen.
- Ratkaisuksi tarjotaan linkkiä tai puhelun jatkoa: juuri siinä kohtaa yritetään saada tunnukset, korttitiedot tai tilisiirto rikollisten haltuun.
Se kohta, jossa huijaus voidaan vielä pysäyttää
Poliisin viesti on lopulta lohdullinenkin, koska torjuntakeino on yksinkertainen. Älä kirjaudu palveluun viestin linkistä. Jos asia mietityttää, mene palveluun itse kirjoittamalla sen virallinen osoite selaimeen tai avaamalla oma sovellus. Sama sääntö toimii yllättävän monessa tilanteessa.
Toinen hyvä perussääntö on vielä suoraviivaisempi: pankkitunnuksia, korttitietoja ja salasanoja ei anneta kenellekään puhelimessa tai viestillä. Viranomainen ei niitä sillä tavalla kysy.
Lohjan näkökulmasta kyse on arjen turvataidosta
Moni ajattelee yhä, että verkkohuijaus osuu jonnekin kauas tai vain poikkeuksellisiin tilanteisiin. Todellisuudessa se osuu juuri tavalliseen arkeen: siihen hetkeen, kun viesti tulee työpäivän keskellä, kauppareissulla tai illalla kotisohvalla. Siksi 18.3.2026 julkaistu varoitus on tärkeä myös Lohjalla. Se ei pyydä pelkäämään, vaan pysähtymään sekunniksi ennen klikkausta.
Paras uutinen on se, että moni petos katkeaa siihen yhteen rauhalliseen päätökseen.
