Tuore kouluterveyskysely piirtää lohjalaisista lapsista ja nuorista kuvan, jossa ystävyyssuhteet ja vanhempien tuki ovat vahvoja, mutta arjen jaksaminen ja ruokailutottumukset herättävät huolta.
Ystäviä ja keskusteluyhteys kotiin
Kouluterveyskyselyyn vastasivat Lohjalla 4.–5.-luokkalaiset sekä 8.–9.-luokkalaiset. Alakoululaisten vastaukset osoittavat, että jokaisella on vähintään yksi hyvä ystävä – harvinainen ja myönteinen tulos, joka kertoo vahvoista kaverisuhteista.
Myös yhteys vanhempiin on monella kunnossa: suurin osa alakoululaisista kokee voivansa keskustella omista asioistaan vanhempien kanssa usein tai melko usein ja saa heiltä tukea ja kannustusta. Nuoremmilla tämä näkyy arjessa turvallisuuden tunteena – kuin olisi kodin kokoinen turvaverkko, johon voi nojata.
Yläkoululaisten kohdalla kuva on hieman ristiriitaisempi: pieni mutta yhä olemassa oleva joukko nuoria kokee, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Vaikka osuus on aiempaa pienempi, kaupunki haluaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei kukaan jää yksin.
Kiusaaminen selvästi laskussa
Kyselyn perusteella suurinta osaa lohjalaisista oppilaista ei kiusata lainkaan lukuvuoden aikana. Niiden oppilaiden osuus, jotka eivät raportoi kiusaamisesta, on noussut lähelle 70 prosentin tasoa.
Taustalla on pitkäjänteinen työ koulujen arjessa: yhteisiin pelisääntöihin, ryhmäyttämiseen ja turvalliseen ilmapiiriin on panostettu systemaattisesti. Esimerkiksi Mäntynummen yhtenäiskoulussa kiusaamista seurataan nopealla, nimettömällä kännykkäkyselyllä, jonka avulla voidaan tunnistaa luokat tai ryhmät, joissa tilannetta pitää tarkentaa.
Kiusaaminen ei ole lisääntynyt, mutta kaupungin viesti on selvä: ennaltaehkäisevää työtä on jatkettava ja vahvistettava, jotta suunta pysyy myönteisenä. Työtä tukee myös Turvallisuus – Trygghet HILS -hanke, joka tarjoaa kouluhenkilöstölle koulutusta kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisyyn.
Aamupala ja kouluruoka jäävät väliin
Yksi huolestuttavimmista tuloksista liittyy ruokailuun. Yhä useampi nuori kertoo jättävänsä aamupalan väliin, ja osa syö koululounaan vain satunnaisesti. Lohjan yläkoululaisista vastaajista vain noin puolet syö kouluruoan päivittäin ja kokee sen myös maultaan hyväksi.
Ruoka- ja siivouspalveluista vastaavan johdon mukaan haasteita aiheuttavat muun muassa ruokailuun varattu aika, ruokalan sijainti ja ruokasalin melu. Jos ruokasali toimii läpikulkutilana ja oppilaita on paljon, ruokailu voi tuntua levottomalta tai jopa ahdistavalta. Myös ulkonäköpaineet saattavat vaikuttaa erityisesti tyttöjen haluun syödä riittävästi.
Kaupunki pyrkii kehittämään kouluruokailua muun muassa pidentämällä ruokailuun varattua aikaa, vahvistamalla aikuisten läsnäoloa ruokalassa ja kuuntelemalla oppilaiden toiveita ruokalistojen suhteen – ravitsemuskriteereistä tinkimättä.
Päihteiden käytössä selvästi myönteinen suunta
Kyselyn valoisimpia tuloksia saatiin päihteiden käytöstä. Raittiiden nuorten osuus on Lohjalla aiempaa suurempi, ja lukiolaisilla laittomien huumeiden kokeilu on harvinaisempaa kuin koskaan mittaushistorian aikana. Suunta on myönteinen myös nikotiinituotteiden ja alkoholin käytön osalta.
Taustalla on viime vuosina vahvistunut nuorisotyö yläkouluissa ja nuorten omissa ympäristöissä. Ilmiöihin pyritään reagoimaan nopeasti, ja viestintää suunnataan sen mukaan, mistä nuoret itse kertovat olevansa huolissaan.
Yhteenvetona kouluterveyskysely kertoo, että lohjalaisilla lapsilla ja nuorilla on paljon voimavaroja – ystäviä, vanhempien tukea ja yhä vähemmän päihdekokeiluja. Samalla tulokset muistuttavat, että jaksaminen, riittävä ruokailu ja yksinäisyyden ehkäisy vaativat edelleen tiivistä yhteistyötä koulujen, perheiden ja palveluiden välillä.
