Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan lohjalaislapsilla on paljon hyviä ystäviä, ja suurin osa lapsista ja nuorista kokee voivansa puhua asioistaan vanhempien kanssa – samalla tulokset paljastavat huolestuttavia merkkejä uupumuksesta ja kouluruokailun vähenemisestä.
Kahden vuoden välein toteutettava kouluterveyskysely kartoittaa laajalla, 75 kysymyksen kokonaisuudella lasten ja nuorten kokemaa terveyttä, hyvinvointia, arjen tottumuksia ja koulunkäyntiä. Kyselyyn vastaavat koko maassa 4.–5.- ja 8.–9.-luokkalaiset sekä osa toisen asteen opiskelijoista, ja Lohja on koonnut omat keskeiset tuloksensa yhteen.
Hyvät ystävyyssuhteet ja vahva vanhempien tuki
Lohjalla jokainen 4.–5.-luokkalainen ilmoitti, että hänellä on ainakin yksi hyvä ystävä. Yläkoulun 8.–9.-luokkalaisista noin seitsemän prosenttia kokee, ettei yhtään läheistä ystävää ole – osuus on kuitenkin pienempi kuin aiemmissa kyselyissä.
Alakouluikäisistä vastaajista 83 prosenttia kertoo voivansa keskustella asioistaan vanhempien kanssa usein tai melko usein. Lapset kokevat myös saavansa vanhemmiltaan kannustusta ja tukea. Kaupunki kiittää tuloksista lohjalaisia perheitä ja kannustaa jatkamaan avointa arjen keskustelua.
Kiusaamista vähemmän – seuranta jatkuu
Koulukiusaaminen ei kyselyn perusteella ole Lohjalla lisääntynyt. Päinvastoin, niiden oppilaiden osuus, joita ei ole kiusattu kertaakaan koko lukuvuoden aikana, on kohonnut lähes 70 prosenttiin.
Esimerkkinä hyvästä käytännöstä nostetaan esiin Mäntynummen yhtenäiskoulu, jossa kiusaamista seurataan viikoittaisella, anonyymillä kännykkäkyselyllä. Oppilaat vastaavat lyhyeen kysymyssarjaan, ja tulosten perusteella henkilökunta pystyy paremmin tunnistamaan ryhmät, joissa kiusaamista esiintyy. Malli on laajentunut myös muihin kouluihin.
Työ ei kuitenkaan ole valmis. Turvallisuus – Trygghet HILS -hankkeen avulla kouluille tarjotaan koulutusta kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ennaltaehkäisyyn sekä tukea yhteisten toimintatapojen vahvistamiseen.
Aamupala ja kouluruoka jäävät väliin – jaksaminen koetuksella
Kyselyn huolestuttavin viesti liittyy ruokailuun ja jaksamiseen. Yhä useampi vastaaja kertoo jättävänsä aamupalan syömättä, ja erityisesti yläkoululaisilla koululounas jää usein väliin. Lohjan yläkoulujen oppilaista vain noin puolet syö koululounaan päivittäin ja pitää sitä maultaan hyvänä.
Ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö Nina Olsbo kertoo, että vain kymmenessä koulussa ruokailuun on varattu vähintään puoli tuntia. Lyhyet tauot, ruokalan hälyisyys ja läpikulkuliikenne voivat tehdä tilanteesta levottoman. Osa nuorista, erityisesti tytöistä, voi kokea myös painetta syödä mahdollisimman vähän.
Kaupunki kehittää kouluruokailua yhdessä oppilaiden kanssa: nuoria kuullaan ruokalistatoiveissa ja heitä kannustetaan suhtautumaan kouluruokaan arvokkaana, laadukkaana ateriana. Vanhempia rohkaistaan seuraamaan ja tukemaan lasten aamupalan syömistä.
Jos lapset ja nuoret syövät liian vähän, vaikutus näkyy suoraan jaksamisessa – kyselyn mukaan jopa 39 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista kokee olevansa päivittäin väsynyt tai uupunut.
“Historian selvin sukupolvi” – päihteiden käyttö laskussa
Päihteiden käyttöä kuvaavat luvut ovat Lohjalla poikkeuksellisen myönteisiä. Vaikka nikotiinituotteiden käyttö on hieman muuta maata ja hyvinvointialuetta yleisempää, niiden käyttö on Lohjalla selvästi vähentynyt edelliseen kyselyyn verrattuna.
Alkoholin suhteen kyseessä on kyselyn mukaan “historian selvin sukupolvi”: raittiiden nuorten osuus on Lohjalla suurempi kuin koskaan ja ensimmäistä kertaa myös parempi kuin koko maan ja oman hyvinvointialueen keskiarvo. Myös laittomien huumeiden kokeilut ovat yläkoululaisilla laskussa, ja lukiolaisilla kokeilumäärät ovat erittäin vähäisiä.
Taustalla on viime vuosina vahvistettu nuorisotyö niin kouluissa kuin jalkautuvana työnä. Ilmiöihin pyritään reagoimaan nopeasti, ja viestintää suunnataan sinne, missä tarve on suurin.
