Nuorten palvelut halutaan yhteen, jotta apua ei tarvitse etsiä monesta paikasta
Lohja, 23.10.2026. Vaikeassa elämäntilanteessa oleva nuori voi joutua asioimaan yhtä aikaa Kelassa, hyvinvointialueella, oppilaitoksessa ja työllisyyspalveluissa. Kelan johtaja Kirsi Varhila ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen katsovat, ettei kokonaisuuden koordinointia pitäisi jättää nuoren vastuulle.
Kela julkaisi aiheesta puheenvuoron verkkosivuillaan 23.10.2026. Kirjoitus oli julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Vieraskynässä 19.10.2026.
Sama tilanne näkyy eri palveluissa eri tavalla
Kirjoittajat käyttävät esimerkkinä 19-vuotiasta nuorta, jonka opinnot keskeytyvät mielenterveysongelmien vuoksi. Hän voi tarvita samaan aikaan Kelan etuuksia, hyvinvointialueen palveluja ja tukea opiskeluun tai työllistymiseen.
Ongelma syntyy, jos jokainen taho tekee oman suunnitelmansa eikä kokonaisuudesta vastaa kukaan. Nuori voi joutua kertomaan tilanteensa toistuvasti eri työntekijöille ja huolehtimaan itse tiedonkulusta palvelujen välillä.
Kelan mukaan Suomessa on noin 100 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta. Kaikki heistä eivät ole syrjäytyneitä, mutta pitkään jatkuva poissaolo opiskelusta ja työelämästä lisää syrjäytymisen riskiä.
Ehdotuksena yksi yhteinen suunnitelma
Varhila ja Huovinen ehdottavat kokeilua, jossa selvitettäisiin, mikä taho voisi vastata paljon tukea tarvitsevan nuoren palvelujen yhteensovittamisesta.
Nuorelle voitaisiin laatia yksi suunnitelma, jossa esimerkiksi toimeentulo, terveyspalvelut, opiskelu ja työllistymisen tuki sovitettaisiin yhteen.
Vastaavanlaisesta yhteistyöstä on jo kokemusta työllistymistä edistävän monialaisen tuen mallissa, jossa työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja Kela arvioivat asiakkaan tilannetta yhdessä.
Asia koskee myös Lohjaa
Lohjalla nuoren tukena voivat toimia esimerkiksi kaupungin palvelut, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Kela, oppilaitokset ja työllisyyspalvelut. Mitä useampi taho on mukana, sitä tärkeämpää on, että palvelut eivät etene toisistaan irrallaan.
Kirjoittajien mukaan nuoret eivät välttämättä tarvitse lisää palveluja. Tärkeämpää olisi saada nykyiset palvelut toimimaan yhtenä kokonaisuutena.
