Suomalaisvastaajat tietosuojatestin kärkijoukossa
Suomalaisvastaajat ylsivät NordVPN:n tietosuojatestissä jaetulle kolmannelle sijalle. Suomen tulos perustuu 217 vapaaehtoisen vastauksiin, eikä sitä voi yleistää koko Suomen väestöön.
Tietoturvapalveluja myyvän NordVPN:n vuoden 2026 testissä Suomi ja Saksa jakoivat kolmannen sijan 50 pisteellä sadasta. Singapore sai 52 ja Puola 51 pistettä. NordVPN vahvisti luvut Lohjan Sanomille antamassaan sähköpostivastauksessa.
Maailmanlaajuisesti testin 24 kysymykseen vastasi 23 181 ihmistä 167 maasta. Raportin tulokset perustuvat 31. heinäkuuta 2026 mennessä kerättyihin vastauksiin.
Osallistujat hakeutuivat avoimeen verkkotestiin itse. NordVPN korostaa toimitukselle antamissaan vastauksissa, ettei aineisto edusta Suomen väestöä. Yhtiön mukaan osallistujat ovat todennäköisesti keskimääräistä aktiivisempia digipalvelujen käyttäjiä ja kiinnostuneempia verkkoyksityisyydestä.
Vuoden 2025 vertailussa Suomi oli neljäs. NordVPN pitää eri vuosien sijoituksia vertailukelpoisina, mutta pistemääriä ei voi verrata suoraan, sillä testin kysymyksiä on uudistettu. Sijoituksen nousu ei yksin osoita, että suomalaisten tietoturvataidot olisivat parantuneet.
Salasanakysymys sujui, tekoälyväärennökset olivat vaikeampia
Vahvan salasanan muodostamista koskevaan kysymykseen vastasi oikein 94 prosenttia suomalaisosallistujista. Tekoälyä hyödyntäviä huijauksia käsitelleessä kysymyksessä oikeiden vastausten osuus oli 81 prosenttia. Syväväärennösten tunnusmerkkejä koskevassa kysymyksessä osuus jäi 46 prosenttiin.
Syväväärennös eli deepfake voi olla esimerkiksi tekoälyllä tehty äänijäljitelmä tai video, jossa ihminen näyttää sanovan jotakin, mitä hän ei ole sanonut.
Prosenttiosuudet kertovat, kuinka moni vastasi kuhunkin testikysymykseen oikein. Niistä ei voi suoraan päätellä, kuinka moni tunnistaisi huijauksen saadessaan viestin tai puhelun.
Wi-Fi-kysymyksessä piti löytää kaikki oikeat vaihtoehdot
Vain kolme prosenttia suomalaisvastaajista vastasi oikein kysymykseen siitä, millaisiin turvatoimiin he ryhtyvät ennen julkiseen Wi-Fi-verkkoon liittymistä. NordVPN:n tarkennuksen mukaan kysymyksessä sai valita useita vaihtoehtoja, ja oikea vastaus edellytti kaikkien yhtiön turvallisiksi määrittelemien toimintatapojen tunnistamista.
Näihin kuuluivat mobiilidatan käyttäminen julkisen verkon sijaan, VPN-yhteyden käyttö julkisessa verkossa ja verkon nimen tarkistaminen verkkoa tarjoavan paikan virallisilta verkkosivuilta. Lisäksi piti valita vaihtoehdot, joissa vältetään arkaluonteista asiointia ja maksamista sekä poistetaan käytöstä automaattinen yhdistäminen Wi-Fi-verkkoihin.
Kolmen prosentin tulos ei siis tarkoita, että loput vastaajista käyttäisivät langattomia verkkoja turvattomasti. Se kertoo, kuinka moni tunnisti kaikki NordVPN:n tässä kysymyksessä oikeiksi määrittelemät vaihtoehdot. Yhtiön mukaan kysymys oli vaikea myös muiden maiden osallistujille.
Huijausta ei aina paljasta kirjoitusvirhe
NordVPN:n teknologiajohtaja Marijus Briedis kertoo Lohjan Sanomille välitetyssä sähköpostikommentissa, että tekoäly tekee vanhoista huijauskeinoista aiempaa uskottavampia. Huijausviestin kieli voi olla virheetöntä, ja väärennetty ääni voi kuulostaa esimerkiksi omalta esihenkilöltä tai perheenjäseneltä.
Briedisin neuvo on pysähtyä ja tarkistaa yhteydenoton aitous ennen toimimista.
Jos viestissä hoputetaan tai pyydetään rahaa tai tunnuksia, älä avaa linkkiä. Ota sen sijaan yhteyttä henkilöön tai organisaatioon ennestään tuttua ja luotettavaa kautta.
Briedis muistuttaa myös, että julkisesti jaettuja kuvia, videoita ja ääninäytteitä voidaan käyttää huijausten tekemiseen. Siksi kannattaa harkita, mitä itsestään julkaisee verkossa.
NordVPN neuvoo lisäksi käyttämään eri palveluissa eri salasanoja, ottamaan käyttöön monivaiheisen tunnistautumisen ja pitämään sovellukset ajan tasalla. Yhtiö painottaa, ettei mikään yksittäinen tietoturvatyökalu suojaa kaikilta verkkouhilta.
Lähteet: NordVPN:n tiedote 8.10.2026 ja yhtiön sähköpostivastaukset Lohjan Sanomille. Marijus Briedisin kommentti on suomennettu englannista.
