Keskusta haluaa siirtää valtaa valtionhallinnolta kunnille ja maakunnille
Lohja, 11.10.2026. Keskusta haluaa siirtää valtionhallinnon tehtäviä kunnille ja maakunnille. Puolueen mukaan hallinnon päällekkäisyyksien purkamisella voitaisiin säästää vähintään 500 miljoonaa euroa.
Keskusta täsmensi lähimalliksi kutsumaansa uudistusta 11.10.2026 julkaistussa tiedotteessa. Puolue esitteli hallintomallinsa alun perin 15.9.2026.
Esitys on opposition poliittinen aloite. Sen toteuttamisesta ei ole tehty päätöksiä.
Päätöksiä nykyistä lähempänä kuntia
Keskustan ehdotuksessa kunnille ja alueille siirrettäisiin nykyistä enemmän päätösvaltaa muun muassa teiden, rakentamisen, luonnonvarojen käytön ja paikallisen elinvoiman kehittämisessä.
Puolueen kansanedustajien Mika Riipin ja Petri Honkosen mukaan paikalliset olosuhteet pitäisi voida ottaa nykyistä paremmin huomioon päätöksenteossa.
Keskusta haluaisi keventää ministeriöiden ja keskusvirastojen hallintoa sekä vähentää eri organisaatioiden päällekkäisiä tehtäviä.
Puolueen syyskuussa esittelemässä mallissa pääasiallisia vaaleilla valittuja päätöksentekotasoja olisivat valtio, maakunnat ja kunnat. Ministeriöiden nykyinen rakenne korvattaisiin uudenlaisella keskushallinnolla.
Hyvinvointialueista maakuntia
Yksi ehdotuksen keskeisistä muutoksista koskee hyvinvointialueita. Keskusta kehittäisi niistä nykyistä laajemman itsehallinnon maakuntia.
Maakunnille voitaisiin siirtää tehtäviä esimerkiksi maakuntien liitoilta ja elinvoimakeskuksilta. Tavoitteena olisi yhdistää nykyisin eri organisaatioille kuuluvia vastuita.
Lohja kuuluu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen. Jos keskustan malli etenisi lainsäädännöksi, myös alueellisen hallinnon tehtäväjakoa olisi arvioitava uudelleen.
Esitys ei kuitenkaan sisällä päätöstä Lohjan terveyspalvelujen, koulujen tai muiden lähipalvelujen muuttamisesta.
Säästösummalle tarvittaisiin tarkemmat laskelmat
Keskusta arvioi, että uudistus säästäisi julkisia varoja vähintään puoli miljardia euroa. Puolue haluaisi käyttää säästöjä palveluihin, talouden vahvistamiseen ja hallinnon sujuvoittamiseen.
Lokakuun tiedote ei kuitenkaan esitä yksityiskohtaista laskelmaa säästöjen syntymisestä tai siitä, kuinka paljon hallintorakenteen muuttaminen maksaisi.
Tehtävien siirtäminen organisaatiolta toiselle ei itsessään vähennä niiden hoitamiseen tarvittavaa työtä. Säästöjen arvioinnissa olisi huomioitava muun muassa henkilöstö, tietojärjestelmät, toimitilat ja muutoksen toteutuskustannukset.
Myös kunnille siirrettävien tehtävien rahoitus olisi ratkaistava. Muutoin lisävastuut voisivat kasvattaa kuntien menoja.
Lohjan asema riippuisi lopullisesta mallista
Lohjan kannalta muutokset voisivat koskea erityisesti maankäyttöön, liikenteeseen ja alueelliseen kehittämiseen liittyvää päätöksentekoa.
Kaupungin tehtäviä tai rahoitusta ei kuitenkaan ole päätetty muuttaa keskustan ehdotuksen perusteella. Myöskään Lohjalle mahdollisesti kohdistuvista säästöistä ei ole esitetty kuntakohtaista arviota.
Uudistuksen toteuttaminen edellyttäisi laajaa lainsäädäntötyötä. Osa puolueen syyskuussa esittämistä muutoksista voisi edellyttää myös perustuslain muuttamista.
Seuraava vaihe on poliittinen keskustelu siitä, millaisia hallinnon tehtäviä voitaisiin yhdistää ja millä tavalla kuntien ja maakuntien päätösvaltaa olisi mahdollista kasvattaa.
